keskiviikko
Kymmentä vaille sata
maanantai
Ehtoopualen eläjiäkö?
Korsukaveri oli taas asialla. Mä en oikeen ymmärrä, mistä se kaivaa nuata jutun juuria ja lähärättää mulle. Son aiva imes. No, imehien aika ei oo loppunu, hyvä ku eres alakanu. Näin se kiriootti:
Yhtenä päivänä päätin pestä autoni. Olin porstuas menos, havaattin pöyrällä päivän postin. Panin auton avaamet pöyrälle ja päätin kattahtaa postin. Ei siinä mitää oikiaa postia ollu. Pari laskua ja muuta roinaa. Roskapostin päätin panna roskasankoohin, joka oli pöyrän alla. Sankoo oli pisin partahin täynnä. Päätin viärä ne samalla, ku meen pesemähän auton. Silloon näin, että emäntä oli kirioottanu viis joulukorttia, jokka mun pitää viärä postilootahan samalla, ku viän roskat säkkihin, joka oli aiva postilooran viäres. Aukaasin pöyrän looran ottaakseni postimerkkiä. Niitä löytyy vain yksi. Muistin, että niitä on kiriootuspöytäni looras lisää. Kattahrin aakkunalle ja näin, että isänpäiväkukkani oli aiva kuivillansa. Se pitää kastella. Ennen ku kerkisin hakia kastelukannua, havaattin piirongin päällä kaliaklasin, joka oli pualillaan kaliaa. Maistoon sitä, muttei se ollu hyvää. Sen takia päätin viärä sen mennesnäni jääkaappihin. Vahingos töyttäsin klasin kumohon. Päätin tuara saman tiän kluututrasun joukosnani, ku meen köökkihin. Köökin pöyrälle oli joku jättäny kaukosäätimen, vaikka sen paikka on olohuanehes. Lähärin viämähän sen oikiahan paikkahan, mutta silloon tuli vaimoonen paikalle ja kysyy, että mitä varte sulla on saapas vain toises jalaas ja karvalakki pääs. Siihen en tainnu vastata, ku en ollu eres itte sellaasta havaannukkaa.
Päivän lopuuksi: autoa ei oo pesty, joulukorttia ei oo postitettu, postimerkkiä on aina vain yksi, roskista ei oo tyhyjätty, kalia on piirongin päällä, kukkaa ei oo kasteltu, en löyrä television kaukosäärintä saatikka lasejani, enkä muista mihinkä oon pannu auton avaamet.
Koko päivän oon hääränny hiki hatus ja oon väsyksis eikä mitää oo kumminkaa hoirettu.
Aattele tarkoon ennen ku naurat. Jos et tästä jutusta löytäny ittiäs, niin vakuutan, että seki päivä tuloo. Naurun asia se ei oo.
Tulipa miälehen, että tosi on. Kiitoksia sulle, että muistutit. Pani aattelemahan.
Pekan Sivupersoona
Yhtenä päivänä päätin pestä autoni. Olin porstuas menos, havaattin pöyrällä päivän postin. Panin auton avaamet pöyrälle ja päätin kattahtaa postin. Ei siinä mitää oikiaa postia ollu. Pari laskua ja muuta roinaa. Roskapostin päätin panna roskasankoohin, joka oli pöyrän alla. Sankoo oli pisin partahin täynnä. Päätin viärä ne samalla, ku meen pesemähän auton. Silloon näin, että emäntä oli kirioottanu viis joulukorttia, jokka mun pitää viärä postilootahan samalla, ku viän roskat säkkihin, joka oli aiva postilooran viäres. Aukaasin pöyrän looran ottaakseni postimerkkiä. Niitä löytyy vain yksi. Muistin, että niitä on kiriootuspöytäni looras lisää. Kattahrin aakkunalle ja näin, että isänpäiväkukkani oli aiva kuivillansa. Se pitää kastella. Ennen ku kerkisin hakia kastelukannua, havaattin piirongin päällä kaliaklasin, joka oli pualillaan kaliaa. Maistoon sitä, muttei se ollu hyvää. Sen takia päätin viärä sen mennesnäni jääkaappihin. Vahingos töyttäsin klasin kumohon. Päätin tuara saman tiän kluututrasun joukosnani, ku meen köökkihin. Köökin pöyrälle oli joku jättäny kaukosäätimen, vaikka sen paikka on olohuanehes. Lähärin viämähän sen oikiahan paikkahan, mutta silloon tuli vaimoonen paikalle ja kysyy, että mitä varte sulla on saapas vain toises jalaas ja karvalakki pääs. Siihen en tainnu vastata, ku en ollu eres itte sellaasta havaannukkaa.
Päivän lopuuksi: autoa ei oo pesty, joulukorttia ei oo postitettu, postimerkkiä on aina vain yksi, roskista ei oo tyhyjätty, kalia on piirongin päällä, kukkaa ei oo kasteltu, en löyrä television kaukosäärintä saatikka lasejani, enkä muista mihinkä oon pannu auton avaamet.
Koko päivän oon hääränny hiki hatus ja oon väsyksis eikä mitää oo kumminkaa hoirettu.
Aattele tarkoon ennen ku naurat. Jos et tästä jutusta löytäny ittiäs, niin vakuutan, että seki päivä tuloo. Naurun asia se ei oo.
Tulipa miälehen, että tosi on. Kiitoksia sulle, että muistutit. Pani aattelemahan.
Pekan Sivupersoona
lauantai
Ookko Etelä-Pohojalaanen ? Tee testi ja ylläty
Vastaa jos tohorit kysymyksihin ja pisteetä tuloo nii monta ku vastauksell' on numerona.
Kun keskustelus tuloo erimiälisyyttä,
1)sinoot useen oikias ja muut vääräs
2)sinoot yleensä oikias ja muut vääräs
3)sinoot aina oikias ja muut vääräs
4)sinoot poikkeuksetta oikias ja muut vääräs
Sullon reisus evähänä,
1)nisua
2)leipää
3)fläskia
4)kropsua
Mailman korkein rakennus on,
1)johonaki ulukomailla
2)näsinneula
3)lakeurenristi
4)suamenrehun torni Seinäjoella
Äiteetäs hävetti raakasti ku isäs tuli sorasta,
1)juavuksis kotia
2)iliman sotasaalista
3)vaan liavästi haavoottunehena
4)hengis
Oma res.sotilasarvo on,
1)kapteeni
2)majuri
3)everstiluutnantti
4)eversti
Jos naapuris ostaa uuren ja komian auton,
1)karehrit ja toivot notta se menis rikki
2)karehrit ja akkas antaa sua selekähän ku sullei oo varaa ostaa
3)karehrit ja uhkaat antaa akkaas selekähän tai ainaki kersoja
4)karehrit ja ostat ittelles vähä komiemman
Sun peltua on niin pitkältä ja leviältä notta,
1)kestää tunnin kävellä saraan päästä päähän
2)kestää tunnin ajaa raktorilla sarka päästä päähän
3)kestää tunnin ajaa maasturilla sarka päästä päähän
4)kestää päivän ku renki ajaa maasturilla saraan päästä päähän
Raha on varmimmin kiinni näistä,
1)nokian osakkehis
2)atrian osakkehis
3)ilikan osakkehis
4)etelä-pohojalaases pellos
Ku nikkaaroottet jotaki jäläki on,
1)kelevollista
2)aika hyvää
3)tosi hyvää
4)priimaa vaikka yrität tavallista
Ku joskus teköö miäli laulaa lurahuttaa,
1)veisaat siionin virren
2)laulat vaasan marssin
3)laulat vöyrin marssin
4)laulat "kun on oikee hulivili luanto"
No nii jos sait kaikkihin vastattua laske ny pistehet yhtehen.
10 pistettä: Tulos on surkia, sust'ei saa pohojalaasta tekemälläkää!
11-20 pistettä: Tulos on huano, harkitte muuttaasikko ruattihin!
21-30 pistetta: Tulos on välttävä, täst'ei liioon kannata huurella!
31-35 pistettä: Ny näyttääs nottet oo kaikkiin oriallisimpia ihimisiä,
parantamisen varaa kumminki viälä on!
35-39 pistettä: Tulos on jo hyvä, sun ei tartte ku pitää ja päästää.
40 pistettä: No nyt on asiat kohoralla! Täyrellinen
Etela-Pohojalaasuus asuu sus, paremmaksi ei voi pistää.
--------------------------------------------------------------------------------
Kun keskustelus tuloo erimiälisyyttä,
1)sinoot useen oikias ja muut vääräs
2)sinoot yleensä oikias ja muut vääräs
3)sinoot aina oikias ja muut vääräs
4)sinoot poikkeuksetta oikias ja muut vääräs
Sullon reisus evähänä,
1)nisua
2)leipää
3)fläskia
4)kropsua
Mailman korkein rakennus on,
1)johonaki ulukomailla
2)näsinneula
3)lakeurenristi
4)suamenrehun torni Seinäjoella
Äiteetäs hävetti raakasti ku isäs tuli sorasta,
1)juavuksis kotia
2)iliman sotasaalista
3)vaan liavästi haavoottunehena
4)hengis
Oma res.sotilasarvo on,
1)kapteeni
2)majuri
3)everstiluutnantti
4)eversti
Jos naapuris ostaa uuren ja komian auton,
1)karehrit ja toivot notta se menis rikki
2)karehrit ja akkas antaa sua selekähän ku sullei oo varaa ostaa
3)karehrit ja uhkaat antaa akkaas selekähän tai ainaki kersoja
4)karehrit ja ostat ittelles vähä komiemman
Sun peltua on niin pitkältä ja leviältä notta,
1)kestää tunnin kävellä saraan päästä päähän
2)kestää tunnin ajaa raktorilla sarka päästä päähän
3)kestää tunnin ajaa maasturilla sarka päästä päähän
4)kestää päivän ku renki ajaa maasturilla saraan päästä päähän
Raha on varmimmin kiinni näistä,
1)nokian osakkehis
2)atrian osakkehis
3)ilikan osakkehis
4)etelä-pohojalaases pellos
Ku nikkaaroottet jotaki jäläki on,
1)kelevollista
2)aika hyvää
3)tosi hyvää
4)priimaa vaikka yrität tavallista
Ku joskus teköö miäli laulaa lurahuttaa,
1)veisaat siionin virren
2)laulat vaasan marssin
3)laulat vöyrin marssin
4)laulat "kun on oikee hulivili luanto"
No nii jos sait kaikkihin vastattua laske ny pistehet yhtehen.
10 pistettä: Tulos on surkia, sust'ei saa pohojalaasta tekemälläkää!
11-20 pistettä: Tulos on huano, harkitte muuttaasikko ruattihin!
21-30 pistetta: Tulos on välttävä, täst'ei liioon kannata huurella!
31-35 pistettä: Ny näyttääs nottet oo kaikkiin oriallisimpia ihimisiä,
parantamisen varaa kumminki viälä on!
35-39 pistettä: Tulos on jo hyvä, sun ei tartte ku pitää ja päästää.
40 pistettä: No nyt on asiat kohoralla! Täyrellinen
Etela-Pohojalaasuus asuu sus, paremmaksi ei voi pistää.
--------------------------------------------------------------------------------
Tunnisteet: testi
keskiviikko
Viimmesiä sanomisia
Sähköpostimies oli kantanut Pekan Pojan laatikkoon tämmösiä:
-Eikoo hianot sukellusvehkehet, ja oli halavat !
-Pitääs vissihin joskus koriata tuo sirkkelinteräsuajus...
-Kysytähän nuolta neekeriiltä tiätä sinne Harlemihin...
-Kyllä ny on nopia kairata, ku jää on näin ohkaasta.
-Periaattehes näin lähellä ammusvarastoja ei sais tupakoora.
-Tutustutahan näihin turvaohojeesihin sitte perästäpäin....
-Luontaaslääkkeeren haittavaikutuksia liiotellahan alavarihinsa
-Vai yävartiana, et sitte pääsny poliisiksi vai?
- Minen kyllä mitää pelastusliivejä viitti pitää...
Olokaa ny, äläkää ny
-Eikoo hianot sukellusvehkehet, ja oli halavat !
-Pitääs vissihin joskus koriata tuo sirkkelinteräsuajus...
-Kysytähän nuolta neekeriiltä tiätä sinne Harlemihin...
-Kyllä ny on nopia kairata, ku jää on näin ohkaasta.
-Periaattehes näin lähellä ammusvarastoja ei sais tupakoora.
-Tutustutahan näihin turvaohojeesihin sitte perästäpäin....
-Luontaaslääkkeeren haittavaikutuksia liiotellahan alavarihinsa
-Vai yävartiana, et sitte pääsny poliisiksi vai?
- Minen kyllä mitää pelastusliivejä viitti pitää...
Olokaa ny, äläkää ny
perjantai
Hyvää uutta vuotta
Pekan poika antaa uuden vuoden juhlijoille muutaman neuvon:
Illalla voi sanoa vaikka näin:" Mihinkä ny on kiirus kun on huomennakin pyhä? " Vähän myöhemmin illalla: " Voi Ristus, notta moon pöhönäs!" ja vielä vähä myöhemmin: " Pysyys ny pystys eres siihen asti ku uurestaan kaatuu." Sitte kun on löytynyt se pari niin vois koittaa vaikka tätä:" Ymmärräkkö sä pöllöö jotta mä rakastan sua tolloo. " Aamulla voi sitte kyllä tuntua tämmöseltä: "Nii on jano notta sylyki pölisöö".
Maharottoman Hyvää Uutta Vuatta kaikille lukijoille ja muilleki
Illalla voi sanoa vaikka näin:" Mihinkä ny on kiirus kun on huomennakin pyhä? " Vähän myöhemmin illalla: " Voi Ristus, notta moon pöhönäs!" ja vielä vähä myöhemmin: " Pysyys ny pystys eres siihen asti ku uurestaan kaatuu." Sitte kun on löytynyt se pari niin vois koittaa vaikka tätä:" Ymmärräkkö sä pöllöö jotta mä rakastan sua tolloo. " Aamulla voi sitte kyllä tuntua tämmöseltä: "Nii on jano notta sylyki pölisöö".
Maharottoman Hyvää Uutta Vuatta kaikille lukijoille ja muilleki
maanantai
Jouluevankeliumi Etelä-Pohjanmaan murteella
1. Niihin aikoohin keisari Aukustus antoo käskyn, notta koko valtakunta oli pantava verolle.
2. Verollepaneminen tapahtuu ensimmääsen kerran, ja silloon oli Kvirinius käskynhaltija Syyrias.
3. Kaikki meniväkki kirioottautumahan verottajan luettelohon, itte kukin omahan kaupunkihinsa.
4. Niin Joosefki lähti muiren joukos Kalileasta, Nasareetin kaupungista ja meni sen veroasian tähäre Juureahan, Raavirin kaupunkihin, Peetlehemihin, johonka kaikki toisekki Raavirin jäläkelääset kerääntyy.
5. Se otti föliyhynsä Marian, kihilatun morsiamen, joka oli sinne päin, flikkaraukka.
6. Ja viimmeesillänsä kun oli, niin justihin niiren sielä ollesnansa
7. Maria synnytti poijan, esikoosensa. Se kietaasi lapsen kapaloohin ja pisti sen seimehen, kun majataloosta ei ettimälläkää löytyny tilaa.
8. Niillä seuruun sattuu olemahan paimenia yöllä taivasalla paimentamas laumaansa.
9. Yhtäkkiä niiden etehen ilimaantuu Herran enkeli, ja Herran kirkkaus ympäröötti ne joka puolelta. Paimenet peliästyy aiva veteliksi asti,
10. Mutta enkeli sanoo: "Äläkää ny turhia peliästykö! Mull'on teille iloonen sanoma, isoo ilo kaikelle kansalle.
11. Tänä päivänä teille on Raavirin kaupungis syntyny Vapahtaja. Se on Kristus, Herra.
12. Täs on teille merkki siitä: te löyrättä lapsen, joka makaa seimes kapaloosnansa."
13. Ja siinä siunaamas oli enkelin ympärillä maharottoman isoo taivahallinen sotaväki, joka näillä sanoolla ylisti Jumalaa:
14. - Jumalan on kunnia korkeuksis, maan päällä rauha ihimisillä, joille se ei mitää muuta taharo ku hyvää.
15. Ku enkelit oli menny takaasi taivaasehensa, paimenet sanoo miehis: "Ny äkkiä Peetlehemihin! Sielä me näjemmä, mitä täs ny on oikeen tapahtunu ja mitä kummaa se Herra meille äsköön ilimootti."
16. Ne lähti kiiruhumman kaupalla ja löyti Marian ja Joosefin ja lapsen, joka nukkuu seimes.
17. Ku ne oli sen omin silimin nähäny, ne kertoo muilleki, mitä kaikkia niille oli lapsesta tieretty sanua.
18. Ne jokka kuuli paimenten puheet, olivat aivan ihimeesnänsä.
19. Mutta Maria painoo mielehensä kaikki mitä oli tapahtunu ja tutkaali sitä.
20. Paimenet palaali takaasin kiittäen ja ylistäen Jumalaa siitä, mitä ne oli kuullu ja nähäny. Kaikki oli justihin niin ku niille oli sanottuki.
Pekan Poika
2. Verollepaneminen tapahtuu ensimmääsen kerran, ja silloon oli Kvirinius käskynhaltija Syyrias.
3. Kaikki meniväkki kirioottautumahan verottajan luettelohon, itte kukin omahan kaupunkihinsa.
4. Niin Joosefki lähti muiren joukos Kalileasta, Nasareetin kaupungista ja meni sen veroasian tähäre Juureahan, Raavirin kaupunkihin, Peetlehemihin, johonka kaikki toisekki Raavirin jäläkelääset kerääntyy.
5. Se otti föliyhynsä Marian, kihilatun morsiamen, joka oli sinne päin, flikkaraukka.
6. Ja viimmeesillänsä kun oli, niin justihin niiren sielä ollesnansa
7. Maria synnytti poijan, esikoosensa. Se kietaasi lapsen kapaloohin ja pisti sen seimehen, kun majataloosta ei ettimälläkää löytyny tilaa.
8. Niillä seuruun sattuu olemahan paimenia yöllä taivasalla paimentamas laumaansa.
9. Yhtäkkiä niiden etehen ilimaantuu Herran enkeli, ja Herran kirkkaus ympäröötti ne joka puolelta. Paimenet peliästyy aiva veteliksi asti,
10. Mutta enkeli sanoo: "Äläkää ny turhia peliästykö! Mull'on teille iloonen sanoma, isoo ilo kaikelle kansalle.
11. Tänä päivänä teille on Raavirin kaupungis syntyny Vapahtaja. Se on Kristus, Herra.
12. Täs on teille merkki siitä: te löyrättä lapsen, joka makaa seimes kapaloosnansa."
13. Ja siinä siunaamas oli enkelin ympärillä maharottoman isoo taivahallinen sotaväki, joka näillä sanoolla ylisti Jumalaa:
14. - Jumalan on kunnia korkeuksis, maan päällä rauha ihimisillä, joille se ei mitää muuta taharo ku hyvää.
15. Ku enkelit oli menny takaasi taivaasehensa, paimenet sanoo miehis: "Ny äkkiä Peetlehemihin! Sielä me näjemmä, mitä täs ny on oikeen tapahtunu ja mitä kummaa se Herra meille äsköön ilimootti."
16. Ne lähti kiiruhumman kaupalla ja löyti Marian ja Joosefin ja lapsen, joka nukkuu seimes.
17. Ku ne oli sen omin silimin nähäny, ne kertoo muilleki, mitä kaikkia niille oli lapsesta tieretty sanua.
18. Ne jokka kuuli paimenten puheet, olivat aivan ihimeesnänsä.
19. Mutta Maria painoo mielehensä kaikki mitä oli tapahtunu ja tutkaali sitä.
20. Paimenet palaali takaasin kiittäen ja ylistäen Jumalaa siitä, mitä ne oli kuullu ja nähäny. Kaikki oli justihin niin ku niille oli sanottuki.
Pekan Poika
perjantai
Kikkiviaroolla
Molin vissihin vähä toisella vuorella, ku mua viätihin kikkiviaroolle Äällin Saimahan. Emmä siitä itte mitää muistaa, mutta mulle on niin sanottu. Enkä muista sitäkää, kuinka se viaroottaminen tapahtuu, mutta siitäkin oon kuullu muilta.
Kikkiviaroolle läherettihin sen takia, ku oli uusi mukula jo aluulla, eikä se oikeen sovi, että isoompi ja piänempi on yhtä aikaa äiteensä kimpus. Sitäki moon vähän imehrelly isoompana, että kuinka se oikeen on, ku on sanottu, ettei uuren alakuhun lähtö tapahru, jos erellinen vielä imöö.
Niin mua kumminki on viäty sinne Saimahan, ku ei viaroottamisesta muuten mitää tullu. Oli sinne imemispaikkahan esti koitettu tuhurata pikiöljyäki, mutta oli siältä tiätysti tullu viäki parempaa, ku ei siitäkää ollu apua. Kyllä ne äitee paraat kaikkia konstiansa koitti, mutta ku se oli niin hyvää ei mikää auttanu. Koppahan ne oli kuulemma mun pannu ja kantanehet sitte Saiman mökille. Moon aina ollu vähä suuriääninen eikä se siälä kikkiviaroolla olles ainakaa piänentyny. Varsinki ensimmäänen yä oli ollu kaikkeen pahinta. Mulla on vähä niin ku muistikuvaa siitä, että mun suuhuni jotaki kikkiä koitettihi tuhuruttaa, muttei se ollu äireen kikki. Sitte ne oli koittanu jotaki trasun palaaki, mutta yhtä huanolla menestyksellä.
Mulle oli vissihin jo silloonki terootettu tervehiä elämäntapoja sitä kuinka tervehellistä äireen maito on ja molin ottanu sen niin toresta, etten meinannu ollenkaa siitä päästä.
Niin siinä kumminki käyy, että parin viikon päästä mua tuatihin takaasin enkä enää välittäny koko kikistä. Aiva häjyä teki, ku aattelinki, vaikken mä itte sitä muistakkaa.
Tuli taas miäleheni se esitelmätilaisuus, johona esitelmänpitäjä osootti etupenkis istuvaa verevän näkööstä nuarehkoa miestä ja sanoo, ettei tämäkää nuarimies olosi nuan terves, jos ei oosi lapsena saanu rintaa suuhunsa. Silloon se nuari mies vähä niin ku itteksensä höpäji, että ensimmääsen kerran moon sellaasen saanu suuhuni silloon ku kihiloohin mentihin.
Ei se kikkiviaroolla olo mitää heleppoa oo, sanokaa mun sanoneheni.
Kikkiviaroolle läherettihin sen takia, ku oli uusi mukula jo aluulla, eikä se oikeen sovi, että isoompi ja piänempi on yhtä aikaa äiteensä kimpus. Sitäki moon vähän imehrelly isoompana, että kuinka se oikeen on, ku on sanottu, ettei uuren alakuhun lähtö tapahru, jos erellinen vielä imöö.
Niin mua kumminki on viäty sinne Saimahan, ku ei viaroottamisesta muuten mitää tullu. Oli sinne imemispaikkahan esti koitettu tuhurata pikiöljyäki, mutta oli siältä tiätysti tullu viäki parempaa, ku ei siitäkää ollu apua. Kyllä ne äitee paraat kaikkia konstiansa koitti, mutta ku se oli niin hyvää ei mikää auttanu. Koppahan ne oli kuulemma mun pannu ja kantanehet sitte Saiman mökille. Moon aina ollu vähä suuriääninen eikä se siälä kikkiviaroolla olles ainakaa piänentyny. Varsinki ensimmäänen yä oli ollu kaikkeen pahinta. Mulla on vähä niin ku muistikuvaa siitä, että mun suuhuni jotaki kikkiä koitettihi tuhuruttaa, muttei se ollu äireen kikki. Sitte ne oli koittanu jotaki trasun palaaki, mutta yhtä huanolla menestyksellä.
Mulle oli vissihin jo silloonki terootettu tervehiä elämäntapoja sitä kuinka tervehellistä äireen maito on ja molin ottanu sen niin toresta, etten meinannu ollenkaa siitä päästä.
Niin siinä kumminki käyy, että parin viikon päästä mua tuatihin takaasin enkä enää välittäny koko kikistä. Aiva häjyä teki, ku aattelinki, vaikken mä itte sitä muistakkaa.
Tuli taas miäleheni se esitelmätilaisuus, johona esitelmänpitäjä osootti etupenkis istuvaa verevän näkööstä nuarehkoa miestä ja sanoo, ettei tämäkää nuarimies olosi nuan terves, jos ei oosi lapsena saanu rintaa suuhunsa. Silloon se nuari mies vähä niin ku itteksensä höpäji, että ensimmääsen kerran moon sellaasen saanu suuhuni silloon ku kihiloohin mentihin.
Ei se kikkiviaroolla olo mitää heleppoa oo, sanokaa mun sanoneheni.
keskiviikko
Nettimyyntiä ja muuta kaupantekoa
Kauppamiehiä ja -naisia on montaa sorttia. Nettimyyntiä on kuulemma enite. Meiränki luukkuhun tuloo viikos jouki sata eherokasta. Laatuja löytyy villahousuusta viakrahan. Meille on opetettu, että ei pirä joukaa pankkitilinsä numeroa luavuttaa. Monta pettymystä on tullu. Rahat on menny ja tavarat on jääny tulemata.
Uusin kauppamies on aluushousujen myyjä. Se soittaa mulle ja ilimoottaa olevansa aiva krannis ja on tuamas mulle paketin, joka sisältää kolomet aluushousut, justihin sun kokoa. Ne on aiva ilimaaset ja sulla on maharollisuus saara sellaanen paketti niin useen ku taharot. Lähetys- ja pakkauskulut peritähän. Uusi paketti tuloo joka kuukausi. Se tahtoo tulla ny heti tuamahan ensimmääsen paketin viiren minuutin päästä. Silloon mä vastaan, että moon yksin kotona ja ittekki justihin lähärös. ”Moon varannu sulle melekeen ilimaasen paketin, pualitusinaa eri färisiä. Piänen nimellisen hinnan voit antaa jos taharot”, luuris lirutellahan. ”Sitte kuukauren kulues saat postis kesäpöksyjä ja tosi halavalla, hinnasta sovitahan. Sun ei tarvitte pitää hualta sukistakaa. Ne tuloo automaattisesti niin kauan ku ilimootat, että ny piisaa.” Sellaasia siältä puhutahan. Sitte ne viälä sanoo, ettei nykyaikana kannata pyykkiä pestä, ku melekee ilimaaseksi tuarahan uuret vaatteet kotio. Ei oo mummukaa siihen nuarahan menny, vaikka voorootellen meille soitellahan.
Lehtikauppiahat on sitte luku sinänsä. Aluuksi luvatahan lähärättää ensimmäänen paketti, eikä maksa ku kaffipaketin hinnan. Sen jäläkehen ei sun trenkää tilata mitää lehtiä mualta. Syntymäpäivälahajaksi saa viälä sun nimikiriaamilla varustettuja nästyykiä puali tusinaa aiva ilimaaseksi, jos tilaat. Sitte se kysyy miehen nimiä ja lasten lukumäärää, poijat ja flikat eriksensä. Syntymäaijakki olis hyvä ilimoottaa ja miälellänsä etunimet kans, että tiäretähän lähärättää lahajapaketit aikanansa. Ne ei maksa sulle oikiastansa mitää, ku aatellahan niiren tavarooren kauppahinnat. Niin heleppoa se on kaupanteko meirän kans. Puhetta niiltä tuloo niin ku lampahalta papanoota tuahen käppyrälle.
Omahan sähköpostihini tuloo parikymmentä tarjousta joka päivä. Rantaroleksista viakrapakettihin ja siltä väliltä. Jos ollahan viikko pois, on postiluukkuni niin täynnä, ettei eres nimi- ja syntymäpäiväonnittelut maharu sisälle. Ne kaikki on tiätysti heleppo poistaa, mutta oma vaivansa siinäki on. Mulla on onneksi niin hyvä apulaanen, tua oma mummu, joka poistaa kaikki yhyrellä painalluksella. Kaikki on kumminki kunnos, jos et anna omia tunnuksiasi, et osoottehia etkä puhelinnumerootas, pankkitilin numerosta puhumatakkaa. Jos tarvittet viakraa tai muita lääkkeetä, osta reseptillä apteekista. Silloon pysyt itte kunnos. Viinaostokses sun kannattaa käyrä ostamas omasta monopoolikaupasta. Saatat kokea pettymyksiä, jos rupiat niitä tilaamahan. Sitte viälä jouki yksi neuvo: jos oot tullu petetyksi, ota heti yhteys poliisihin.
Ku tähän ikähän on päästy, niin melekeen on kaikkia, mitä tarvitahan. Jokahittella on kumminki oikeus yrittää myirä tavarootansa maharollisimman palio. Mainosplakaattia tuloo niin palio, että pari kertaa päiväs pitää postiloota tyhyjentää. Muutaman kerran postinkantaja on joutunu tuomahan tämänkin leheren ovelle, ku postiloota on pisinpartahin täynnä.
Heleppoa se elämä on, ei trenkää piaksunpohojia kuluttaa, ku netin kautta saa hoirettua kauppa-asiakki. Näin meille sanotahan. Uskokohon, joka tahtoo. Suurin osa kauppiahista on rehellisellä asialla, mutta joukkohon mahtuu kaikenmoisia.
Pohojapään Pekka
Uusin kauppamies on aluushousujen myyjä. Se soittaa mulle ja ilimoottaa olevansa aiva krannis ja on tuamas mulle paketin, joka sisältää kolomet aluushousut, justihin sun kokoa. Ne on aiva ilimaaset ja sulla on maharollisuus saara sellaanen paketti niin useen ku taharot. Lähetys- ja pakkauskulut peritähän. Uusi paketti tuloo joka kuukausi. Se tahtoo tulla ny heti tuamahan ensimmääsen paketin viiren minuutin päästä. Silloon mä vastaan, että moon yksin kotona ja ittekki justihin lähärös. ”Moon varannu sulle melekeen ilimaasen paketin, pualitusinaa eri färisiä. Piänen nimellisen hinnan voit antaa jos taharot”, luuris lirutellahan. ”Sitte kuukauren kulues saat postis kesäpöksyjä ja tosi halavalla, hinnasta sovitahan. Sun ei tarvitte pitää hualta sukistakaa. Ne tuloo automaattisesti niin kauan ku ilimootat, että ny piisaa.” Sellaasia siältä puhutahan. Sitte ne viälä sanoo, ettei nykyaikana kannata pyykkiä pestä, ku melekee ilimaaseksi tuarahan uuret vaatteet kotio. Ei oo mummukaa siihen nuarahan menny, vaikka voorootellen meille soitellahan.
Lehtikauppiahat on sitte luku sinänsä. Aluuksi luvatahan lähärättää ensimmäänen paketti, eikä maksa ku kaffipaketin hinnan. Sen jäläkehen ei sun trenkää tilata mitää lehtiä mualta. Syntymäpäivälahajaksi saa viälä sun nimikiriaamilla varustettuja nästyykiä puali tusinaa aiva ilimaaseksi, jos tilaat. Sitte se kysyy miehen nimiä ja lasten lukumäärää, poijat ja flikat eriksensä. Syntymäaijakki olis hyvä ilimoottaa ja miälellänsä etunimet kans, että tiäretähän lähärättää lahajapaketit aikanansa. Ne ei maksa sulle oikiastansa mitää, ku aatellahan niiren tavarooren kauppahinnat. Niin heleppoa se on kaupanteko meirän kans. Puhetta niiltä tuloo niin ku lampahalta papanoota tuahen käppyrälle.
Omahan sähköpostihini tuloo parikymmentä tarjousta joka päivä. Rantaroleksista viakrapakettihin ja siltä väliltä. Jos ollahan viikko pois, on postiluukkuni niin täynnä, ettei eres nimi- ja syntymäpäiväonnittelut maharu sisälle. Ne kaikki on tiätysti heleppo poistaa, mutta oma vaivansa siinäki on. Mulla on onneksi niin hyvä apulaanen, tua oma mummu, joka poistaa kaikki yhyrellä painalluksella. Kaikki on kumminki kunnos, jos et anna omia tunnuksiasi, et osoottehia etkä puhelinnumerootas, pankkitilin numerosta puhumatakkaa. Jos tarvittet viakraa tai muita lääkkeetä, osta reseptillä apteekista. Silloon pysyt itte kunnos. Viinaostokses sun kannattaa käyrä ostamas omasta monopoolikaupasta. Saatat kokea pettymyksiä, jos rupiat niitä tilaamahan. Sitte viälä jouki yksi neuvo: jos oot tullu petetyksi, ota heti yhteys poliisihin.
Ku tähän ikähän on päästy, niin melekeen on kaikkia, mitä tarvitahan. Jokahittella on kumminki oikeus yrittää myirä tavarootansa maharollisimman palio. Mainosplakaattia tuloo niin palio, että pari kertaa päiväs pitää postiloota tyhyjentää. Muutaman kerran postinkantaja on joutunu tuomahan tämänkin leheren ovelle, ku postiloota on pisinpartahin täynnä.
Heleppoa se elämä on, ei trenkää piaksunpohojia kuluttaa, ku netin kautta saa hoirettua kauppa-asiakki. Näin meille sanotahan. Uskokohon, joka tahtoo. Suurin osa kauppiahista on rehellisellä asialla, mutta joukkohon mahtuu kaikenmoisia.
Pohojapään Pekka
perjantai
Akkojen mökkireissu
Tämmönen oli kolahtanu sähköpostilaatikkoon
-------------------------------------------
Akat mökillä
Päiväohojelma
06.00 Aamutoimet
Naaman maaloota ja tukan tällöötä
Käyrähän läpitte jokahitten yöunet
Haukutahan Merja ja Marjo, kun ne ei vieläkää oo paikalla
09.00 Aamupala
Teherähän aamupala salaatiista, juurikasviista ja retiisinmehusta
Jatketahan naaman tällöötä
Manikyyri varpahille
Halukkahat menöö aamusaunahan
Saunas haukutahan ne, jokkei tullu sinne
Tuvas haukutahan ne, jokka meni saunahan
10.00 hengen nostatusta
Saunasta tullehet tällää uurestansa naamansa ja tukkansa
Yleestä miesten haukkumista ja naapuriista juoruamista
Merja ja Marjo tuloo taksilla paikalle ja pahootteloo myöhästymistänsä
11.00 Askarehien tekemistä
Käyrähän yhyres hakemas puularosta Essolta tilatut puuklavut
11.30 Lounas
Yritetähän valakiaa hellanpesähän ja ihimetellähän ohojees olovaa "Avaa pelti ennenkuin sytytät lieden"
Aukaastahan ovet, jotta savut pääsöö pihalle
Päätetähän pysyä salaattilinialla ja lisäksi syörähän ranskalaasia pilaantunusia maitotuottehia (juustoja) ja pilaantunutta espanjalaasta herukkamehua (valkoviini)
Kerrotahan ronskimmat työpaikkajuorut
12.00 Ruokalepo
Tilatahan pitsat likimmästä kaupungista
Nukutahan kauneusunet
Ne, jokka ei saa nukutuksi näliän takia, haukkuu niitä, jokka nukkuu
12.45 Tosihommat alakaa
Pikasuihku ja naaman tällöötä
Ihimetellähän miksei lämpöönen vesi piisannu jokahittelle
Luetahan tuvan käyttöohojeesta, jotta poileri olis pitäny laittaa päälle???
Päätetähän panna suihku käyttökieltohon
Juorahan arkentiinalaasta pilaantunutta punamehua
13.30 Ohojattu välinehien valamistelu
Alootetahan häpykarvojen raakaaminen
Kulumakarvaan nypintä
Pitsa tuorahan kaupungista, kerätähän kolehti ja loppu maksetahan Tertun rinnakkaasvisalla = Reinon visa
Änkätähän siitä, kuka on tilannu Amerikaanon valakosipulilla
Haukutahan kaikki ulukomaalaaset, mistä Terttu, Erja ja Eija suuttuu, ku niiren suluhaset on Mutumaania
Haukutahan muut ulukomaalaaset paitti Mutumaanit, mihinkä Terttu, Erja ja Eija yhtyvät
14:00 - 17:00
Vaharatahan saipuasarioja
Haukutahan suomalaaset saipuasariat
17.00 Ehtoosyöminen
Kylymä hernesrokka ja näkkileipää
Eteläafrikkalaasta pilaantunutta mariamehua
Haukutahan suomalaanen elintarvikesteollisuus
18.00 Naaman tällöötä
Haukutahan krannin kakarat ja kehutahan omat mukulat
18.30 Sauna lämmitys
Lämmitetähän sähkösauna, ku kukaa ei tohori panna valakiaa rantasaunahan
Jokahinen kertoo voorollansa, mihinä saunas on kenenki kans käyny
Juorahan unkarilaasta pilaantunutta mariamehua
Käyrähän alasti uimas
Seuratahan syriäkareella kellä roikkuu enite, pömpöttääkö maha ja mitävarte ja kuinkon selluliittiä?
Ruraatahan omia roikkuvia, pömpöttäviä ja fletarehia paikkoja
Naaman tällöötä
19.00
Päätetähän lähtiä latotanssiihin
Paitti Mirja, Anne ja Tiina, ku ei niilloo mitää päällepantavaa
Yritetähän yhyres pujettaa nuo akat
20.00 Perutahan latotanssiihin lähtö
Juarahan saksalaasta pilaantunutta mariamehua
Haukuta latotanssit ja kaikki maalaaset
Paula ja Kirsi ottaa nokkihinsa, ku ne asuu maalla
Haukutahan tasapuolisuuren tähäre kaikki kaupunkilaaset
21.00 Makkaranpaistua
Tyyrytähän pelekkihin pernalastuuhin, ku polttopuut on kastunu satees
Syörähän salaa omaa suklaata ulukohyysis
Haukutahan aina voorollansa hyysis olija
Rääytähän yhyres mennysiä ensirakkauksia
Haukutahan nykyyset puolisot
22.00 Lauletahan Karaokea
Juorahan kaliaa ja syörähän kylymiä makkaroota
Kehutahan suomalaasia miehiä, paitti Minna, Jaana ja Tiina, ne ei kehu ku ne on justihin ny oksentamas
Päätetähän sittenki lähtiä latotanssiihin ja käynnistetähän melekeen 20 fööniä yhtaikaa, niin palaa sulakkehet ja perutahan lähtö
23.30 Ehtootoimet
Juorahan kusenhaaliaa koskenkorvaa kynttilän valos
Halatahan ja rääytähän yhyres
Haukutahan kaikki ne, jokkon vielä haukkumata
Kikatetahan
Tällätähän naamaa ja mennähän vaatteet päällä nukkumahan.
8.00 Aamuherääminen
Epäällähän, jotta Itikan makkaroos on ollu jotaki salamonellaa, ku on niin helevetin huono olo ja täräjyttää koko kroppaa
-------------------------------------------
Akat mökillä
Päiväohojelma
06.00 Aamutoimet
Naaman maaloota ja tukan tällöötä
Käyrähän läpitte jokahitten yöunet
Haukutahan Merja ja Marjo, kun ne ei vieläkää oo paikalla
09.00 Aamupala
Teherähän aamupala salaatiista, juurikasviista ja retiisinmehusta
Jatketahan naaman tällöötä
Manikyyri varpahille
Halukkahat menöö aamusaunahan
Saunas haukutahan ne, jokkei tullu sinne
Tuvas haukutahan ne, jokka meni saunahan
10.00 hengen nostatusta
Saunasta tullehet tällää uurestansa naamansa ja tukkansa
Yleestä miesten haukkumista ja naapuriista juoruamista
Merja ja Marjo tuloo taksilla paikalle ja pahootteloo myöhästymistänsä
11.00 Askarehien tekemistä
Käyrähän yhyres hakemas puularosta Essolta tilatut puuklavut
11.30 Lounas
Yritetähän valakiaa hellanpesähän ja ihimetellähän ohojees olovaa "Avaa pelti ennenkuin sytytät lieden"
Aukaastahan ovet, jotta savut pääsöö pihalle
Päätetähän pysyä salaattilinialla ja lisäksi syörähän ranskalaasia pilaantunusia maitotuottehia (juustoja) ja pilaantunutta espanjalaasta herukkamehua (valkoviini)
Kerrotahan ronskimmat työpaikkajuorut
12.00 Ruokalepo
Tilatahan pitsat likimmästä kaupungista
Nukutahan kauneusunet
Ne, jokka ei saa nukutuksi näliän takia, haukkuu niitä, jokka nukkuu
12.45 Tosihommat alakaa
Pikasuihku ja naaman tällöötä
Ihimetellähän miksei lämpöönen vesi piisannu jokahittelle
Luetahan tuvan käyttöohojeesta, jotta poileri olis pitäny laittaa päälle???
Päätetähän panna suihku käyttökieltohon
Juorahan arkentiinalaasta pilaantunutta punamehua
13.30 Ohojattu välinehien valamistelu
Alootetahan häpykarvojen raakaaminen
Kulumakarvaan nypintä
Pitsa tuorahan kaupungista, kerätähän kolehti ja loppu maksetahan Tertun rinnakkaasvisalla = Reinon visa
Änkätähän siitä, kuka on tilannu Amerikaanon valakosipulilla
Haukutahan kaikki ulukomaalaaset, mistä Terttu, Erja ja Eija suuttuu, ku niiren suluhaset on Mutumaania
Haukutahan muut ulukomaalaaset paitti Mutumaanit, mihinkä Terttu, Erja ja Eija yhtyvät
14:00 - 17:00
Vaharatahan saipuasarioja
Haukutahan suomalaaset saipuasariat
17.00 Ehtoosyöminen
Kylymä hernesrokka ja näkkileipää
Eteläafrikkalaasta pilaantunutta mariamehua
Haukutahan suomalaanen elintarvikesteollisuus
18.00 Naaman tällöötä
Haukutahan krannin kakarat ja kehutahan omat mukulat
18.30 Sauna lämmitys
Lämmitetähän sähkösauna, ku kukaa ei tohori panna valakiaa rantasaunahan
Jokahinen kertoo voorollansa, mihinä saunas on kenenki kans käyny
Juorahan unkarilaasta pilaantunutta mariamehua
Käyrähän alasti uimas
Seuratahan syriäkareella kellä roikkuu enite, pömpöttääkö maha ja mitävarte ja kuinkon selluliittiä?
Ruraatahan omia roikkuvia, pömpöttäviä ja fletarehia paikkoja
Naaman tällöötä
19.00
Päätetähän lähtiä latotanssiihin
Paitti Mirja, Anne ja Tiina, ku ei niilloo mitää päällepantavaa
Yritetähän yhyres pujettaa nuo akat
20.00 Perutahan latotanssiihin lähtö
Juarahan saksalaasta pilaantunutta mariamehua
Haukuta latotanssit ja kaikki maalaaset
Paula ja Kirsi ottaa nokkihinsa, ku ne asuu maalla
Haukutahan tasapuolisuuren tähäre kaikki kaupunkilaaset
21.00 Makkaranpaistua
Tyyrytähän pelekkihin pernalastuuhin, ku polttopuut on kastunu satees
Syörähän salaa omaa suklaata ulukohyysis
Haukutahan aina voorollansa hyysis olija
Rääytähän yhyres mennysiä ensirakkauksia
Haukutahan nykyyset puolisot
22.00 Lauletahan Karaokea
Juorahan kaliaa ja syörähän kylymiä makkaroota
Kehutahan suomalaasia miehiä, paitti Minna, Jaana ja Tiina, ne ei kehu ku ne on justihin ny oksentamas
Päätetähän sittenki lähtiä latotanssiihin ja käynnistetähän melekeen 20 fööniä yhtaikaa, niin palaa sulakkehet ja perutahan lähtö
23.30 Ehtootoimet
Juorahan kusenhaaliaa koskenkorvaa kynttilän valos
Halatahan ja rääytähän yhyres
Haukutahan kaikki ne, jokkon vielä haukkumata
Kikatetahan
Tällätähän naamaa ja mennähän vaatteet päällä nukkumahan.
8.00 Aamuherääminen
Epäällähän, jotta Itikan makkaroos on ollu jotaki salamonellaa, ku on niin helevetin huono olo ja täräjyttää koko kroppaa
Tunnisteet: akat
torstai
Voita komia savusaunailta 10 henkilölle pohjalaisissa maisemissa
Osallistu arvontaan, jossa on pääpalkintona komia savusaunailta 10 henkilölle pohjalaisissa maisemissa. Voittaja voi kutsua yhdeksän ystäväänsä viettämään upeaa saunailtaa!
Lisäksi arvomme 10 kappaletta Komiat Hetket- T-paitoja ja -putkihuiveja sekä kaksi Jokipiin pellavan Tuuli-laudeliinaa.
Vastausaikaa 31.7.2010 saakka.
Lisäksi arvomme 10 kappaletta Komiat Hetket- T-paitoja ja -putkihuiveja sekä kaksi Jokipiin pellavan Tuuli-laudeliinaa.
Vastausaikaa 31.7.2010 saakka.
Tunnisteet: kilpailu
lauantai
Viisauksia Etelä-Pohjanmaalta
- Minkä sille voi, että oon niin komia, että peiliki särkyy.
- Huono taloo se on, joka ei isäntää laiskana elätä.
- Minen palio mitää tee, jos mä jotaki teen, niin mä makaan.
- Kyllä työtä pian teköö, mutta huilates aika menöö.
- Tupaantuliaisissa isäntäväelle: Kyllä täällä on hyvä köyhän elellä...
- Räystää niin lantta lauree, mutta varsinki luntioomia porottaa!
- Kova kiirus jottei kerkiä teköhön mitää.
- Huono taloo se on, joka ei isäntää laiskana elätä.
- Minen palio mitää tee, jos mä jotaki teen, niin mä makaan.
- Kyllä työtä pian teköö, mutta huilates aika menöö.
- Tupaantuliaisissa isäntäväelle: Kyllä täällä on hyvä köyhän elellä...
- Räystää niin lantta lauree, mutta varsinki luntioomia porottaa!
- Kova kiirus jottei kerkiä teköhön mitää.
Tunnisteet: viisauksia
tiistai
Voita pakinakirja Kikkiviaroolla
Kilpailu on päättynyt. Arvonnassa Kikkiviaroolla-kirjan voitti Seija Leino Järvenpäästä. Palkinto on postitettu voittajalle. Onneksi olkoon.
---------------------------------
Osallistu kilpailuun ja voit voittaa itsellesi Kikkiviaroolla -kirjan kirjailijan omistuskirjoituksella varustettuna.
Kilpailukysymys: Mitä tarkoittaa Etelä-Pohjalainen murresana "eheroontaharoon"?
Lähetä vastauksesi sähköpostilla osoitteeseen: pohopekka(@)teuvalainen.com . Ota sulut pois @-merkin ympäriltä ennen lähettämistä. Muista laittaa yhteystietosi mukaan jos vaikka sattuis onni suosimaan.
Kaikkien osallistuneiden kesken arvotaan Kikkiviaroolla-kirja 15.9.2008.
Onnea ja menestystä.
Jos et sattuis voittamaan, kirjan voi myös tilata täältä
perjantai
Viärestä viätihin
Hullu kun en ottanu kurinta joukkohon, sanoo flikka ku ei hypyys haettu. Mutta hyvä tuuri kumminki oli, ku viärestä viätihin.
Tällaasia lohorutuksia sitä aina silloon tällöön tarvitahan, ku tuloo sellaasia sattumuksia, että viärestä viärähän. Jokahittella on varmasti omia kokemuksia sellaasista asioosta. Son joskus hyväki, ku niin sattuu, mutta useemmiten son sopimatoonta. Varsinki mukuloota piretähän joskus eriarvoosena, jos non hyvistä tai huanoosta vanhemmista perääsin. Eikä kumminkaa voi sille mitää, ku ei vanhempiansa pysty itte valittemahan.
Raha-arpajaasis annetahan eres jotaki, jos päävoitto viärähän viärestä, mutta tavallisesti käyy niin, ettei viärehen jää mitää.
Äitee opetti aina, että pitää ottaa järjestänsä, ei saa valakata. Nisunpalakki olis pitäny ottaa aina järiestänsä, muttei sitä oikeen aina muistettu. Kerranki äitee oli pannu lautaselle kaks nisunpalaa, joista toinen oli sattunu tulohon palio isoompi ku toinen. Kustu otti tiätysti heti sen isoomman. Mun pisti vähä vihaksi ja mä sanoon, että mitä varte sä otit esti ja viä isoomman palan. Eksä tiärä, että pitää olla kohtelias ja antaa toisen ottaa esti, mä opetin. Silloon Kustu kysyy, että kumman soosit ottanu, jos oosit pääsny esti ottamahan. Mä tiätysti sanoon, että piänemmän tiätysti. Silloon se hyväkäs äikkisteli, että niinhän sä nykki sait piänemmän. Mitä sä viä änkkäät, se hohotti. Niin se taaski pääsi musta voitolle.
Sain mä sitte myähemmin voorostani olla äikkistä, ku oltihin krannis tappuririihellä, Siälä oli kaffipöyräs toisella lautasella ohoraleivänpaloja ja toises faris nisunpaloja. Kustu ei yhtää havaannu sitä ja se tiätysti hairas isoomman palan ja soliki ohoraleipää. Mulle tuli piäneet pala, mutta soli nisua. Emmä kumminkaa palio tohtinu sille äikkistellä, vaikka sen piti esti syärä se ohoraleivän pala, ennenkö se tohtii mennä ottamahan nisua.
Toinen kerta on jääny miälehen, ku Kustulta viätihin viärestä. Oltihin meijärin pihas silloon, ku siälä pelattihin pesäpalloa. Me seisoomma Kustun kans korvan, ku isoot poijat valitti pelaajia. Kaikki toiset oli jo valittu, niin silloon Venneri otti mun ja Kustu jäi ku knalli kalliolle. Siitä se ei tykänny yhtää, eikä se oikiastansa ollu imeskää, ku soli aina trossannu kuinka hyvä son pesäpalloski. Kyllä mä heti havaattin, ettei tästä hyvää seuraa. Se tuli istumahan siihen prunnin kannelle, joka oli siinä kakkospesän tykönä, johona mä olin pesävaharin varamiähenä. Kerran ku pallo tuli sinnepäin, Kustu hairas sen salaa plakkarihinsa ja se tuli muina miehinä muka mun kans kattelemahan palloa ojasta. Moosimma vissihin viäki sitä kattelemas, mutta yhtäkkiä mä havaattin, ku sen plakkari pullotti ja hairasin pallon sen plakkarista. Silloon se suuttuu niin, että se otti isoon kiven ojasta ja meinas sillä heittää, mutta onneksi Jussi kerkis hätähän. Soli niin kovas sinnis, että se lähti saman tiän pyärällänsä ajohon kotio ja huuti lähtiesnänsä ettet kyllä ikinä enää mun pyärälläni aja. Niin ku moosin monta kertaa sillä sitä ennenkää saanu ajaa.
Huamisin aamulla se kumminki tuli taas meille ja sanoo, että tuu kokeelemahan mun pyärällä, ku se prätäjää komiasti. Soli pannu päreen etukaffelihin sillä lailla, että sen pää oli pinnojen välis, johona se prätäji ajaes.
Viärestä siinäki viätihin, ku mä vain sain sillä kokeella, vaikka toiskan Jaskakin seisoo mun kans siinä porraspääs, ku Kustu tuli.
Tällaasia lohorutuksia sitä aina silloon tällöön tarvitahan, ku tuloo sellaasia sattumuksia, että viärestä viärähän. Jokahittella on varmasti omia kokemuksia sellaasista asioosta. Son joskus hyväki, ku niin sattuu, mutta useemmiten son sopimatoonta. Varsinki mukuloota piretähän joskus eriarvoosena, jos non hyvistä tai huanoosta vanhemmista perääsin. Eikä kumminkaa voi sille mitää, ku ei vanhempiansa pysty itte valittemahan.
Raha-arpajaasis annetahan eres jotaki, jos päävoitto viärähän viärestä, mutta tavallisesti käyy niin, ettei viärehen jää mitää.
Äitee opetti aina, että pitää ottaa järjestänsä, ei saa valakata. Nisunpalakki olis pitäny ottaa aina järiestänsä, muttei sitä oikeen aina muistettu. Kerranki äitee oli pannu lautaselle kaks nisunpalaa, joista toinen oli sattunu tulohon palio isoompi ku toinen. Kustu otti tiätysti heti sen isoomman. Mun pisti vähä vihaksi ja mä sanoon, että mitä varte sä otit esti ja viä isoomman palan. Eksä tiärä, että pitää olla kohtelias ja antaa toisen ottaa esti, mä opetin. Silloon Kustu kysyy, että kumman soosit ottanu, jos oosit pääsny esti ottamahan. Mä tiätysti sanoon, että piänemmän tiätysti. Silloon se hyväkäs äikkisteli, että niinhän sä nykki sait piänemmän. Mitä sä viä änkkäät, se hohotti. Niin se taaski pääsi musta voitolle.
Sain mä sitte myähemmin voorostani olla äikkistä, ku oltihin krannis tappuririihellä, Siälä oli kaffipöyräs toisella lautasella ohoraleivänpaloja ja toises faris nisunpaloja. Kustu ei yhtää havaannu sitä ja se tiätysti hairas isoomman palan ja soliki ohoraleipää. Mulle tuli piäneet pala, mutta soli nisua. Emmä kumminkaa palio tohtinu sille äikkistellä, vaikka sen piti esti syärä se ohoraleivän pala, ennenkö se tohtii mennä ottamahan nisua.
Toinen kerta on jääny miälehen, ku Kustulta viätihin viärestä. Oltihin meijärin pihas silloon, ku siälä pelattihin pesäpalloa. Me seisoomma Kustun kans korvan, ku isoot poijat valitti pelaajia. Kaikki toiset oli jo valittu, niin silloon Venneri otti mun ja Kustu jäi ku knalli kalliolle. Siitä se ei tykänny yhtää, eikä se oikiastansa ollu imeskää, ku soli aina trossannu kuinka hyvä son pesäpalloski. Kyllä mä heti havaattin, ettei tästä hyvää seuraa. Se tuli istumahan siihen prunnin kannelle, joka oli siinä kakkospesän tykönä, johona mä olin pesävaharin varamiähenä. Kerran ku pallo tuli sinnepäin, Kustu hairas sen salaa plakkarihinsa ja se tuli muina miehinä muka mun kans kattelemahan palloa ojasta. Moosimma vissihin viäki sitä kattelemas, mutta yhtäkkiä mä havaattin, ku sen plakkari pullotti ja hairasin pallon sen plakkarista. Silloon se suuttuu niin, että se otti isoon kiven ojasta ja meinas sillä heittää, mutta onneksi Jussi kerkis hätähän. Soli niin kovas sinnis, että se lähti saman tiän pyärällänsä ajohon kotio ja huuti lähtiesnänsä ettet kyllä ikinä enää mun pyärälläni aja. Niin ku moosin monta kertaa sillä sitä ennenkää saanu ajaa.
Huamisin aamulla se kumminki tuli taas meille ja sanoo, että tuu kokeelemahan mun pyärällä, ku se prätäjää komiasti. Soli pannu päreen etukaffelihin sillä lailla, että sen pää oli pinnojen välis, johona se prätäji ajaes.
Viärestä siinäki viätihin, ku mä vain sain sillä kokeella, vaikka toiskan Jaskakin seisoo mun kans siinä porraspääs, ku Kustu tuli.
lauantai
Uurmaakari
Annin Mikki oli sellaanen mies, että se teki mitä tahtoo, ku muut teki mitä ne taisi. Uurmaakarina soli parahasta päästä. Oli se teheny elääsnänsä palio muutaki, melekeen mitä vain. Kerran krannin Jaska kysyy siltä, ettet oo tainnu koskaa Alaskas käyrä. Mikki vähä aikaa tuumas ja sanoo, etten oo tainnu keriitä siälä viä käymähän. Sitte se kumminki yht`äkkiä muisti ja sanoo, että kattoppas, ku en meinannu muistaakkaa, olin mä siälä kerran käräjillä valavomas yhyren testamentin. Sitte tuli pitkä seliitys, kuinka sinne mentihin, mitä siälä syätihin ja mihinä oltihin yätä ja muuta sellaasta. Tuamarina oli ollu sellaanen tuamarin planttu, joka ei tiänny oikeen mitä piti teherä. Pari päivää soli sitte joutunu olemahan siälä tuomarin häläppärinä ennenkö pääsi kotio lähtemähän.
Kerran Mikki meni Rintalahan, johona isäntä kantoo sille kenkäloorallisen heräätyskellon osia ja pyyti, että koriaasikko meirän heräätyskellon. Siinä kenkälooras oli kaikki osat ja viälä yks ylimääräinen seinäkellon ratas, johonka se isäntä oli kuriisnansa ottanu aiva tätä varten laihnaksi krannista.
Puali päivää eli ehtoohin asti siinä touhus meni. Heräätyskello käyrä klonksutti pöyrän kulumalla, mutta ylimääräistä seinäkellon ratasta ei näkyny mihinää, vaikka isäntä koitti kattoa pöyrän allekki. Ei sitä ollu looraskaa, soli aiva tyhyjä. Isäntä rupes jo epäälemähän, että uurmaakari oli pistäny sen plakkarihinsa, mutta näki sen maharottomaksi, ku silloli vain ohkaaset housut ja paita päälläänsä.
Mikki lähti Anninsa työ ja taloon väkiki rupes rustaamahan ittiänsä oikooseksi. Emäntä oli jo sängys ja niin poikaki, jota isäntä viä käyy töyttimäs, että säkö sen lymytit. Ei poika tiänny mitää sen enämpää ku muukkaa.
Isäntä tiäs, ettei täs tuu unta silimähän, ku ei kellon ratasta löytyny, mutta siitä hualimatta se alakas kiipiä emännän taa sänkyhyn. Justihin ku soli purottamas ittiänsä makoolle, se kiliaasi ku tanotorvi ja tryykäs ylähä ja koitti prissata pairan häntäänsä niin ku siinolis koira ollu persustas kiinni. Siälä kulukaa se kellon ratas oli.
Uurmaakari oli maksanu potut pottuuna ja tällänny salaa sen ylimäärääsen rattahan isännän sänkyhyn, josta se tarttuu aksilan päästä isännän puohon kiinni.
Vaikka mä hyvin ymmärrän, kuinka kipiää se otti, niin sanon kumminki, että äikkistä.
Kerran Mikki meni Rintalahan, johona isäntä kantoo sille kenkäloorallisen heräätyskellon osia ja pyyti, että koriaasikko meirän heräätyskellon. Siinä kenkälooras oli kaikki osat ja viälä yks ylimääräinen seinäkellon ratas, johonka se isäntä oli kuriisnansa ottanu aiva tätä varten laihnaksi krannista.
Puali päivää eli ehtoohin asti siinä touhus meni. Heräätyskello käyrä klonksutti pöyrän kulumalla, mutta ylimääräistä seinäkellon ratasta ei näkyny mihinää, vaikka isäntä koitti kattoa pöyrän allekki. Ei sitä ollu looraskaa, soli aiva tyhyjä. Isäntä rupes jo epäälemähän, että uurmaakari oli pistäny sen plakkarihinsa, mutta näki sen maharottomaksi, ku silloli vain ohkaaset housut ja paita päälläänsä.
Mikki lähti Anninsa työ ja taloon väkiki rupes rustaamahan ittiänsä oikooseksi. Emäntä oli jo sängys ja niin poikaki, jota isäntä viä käyy töyttimäs, että säkö sen lymytit. Ei poika tiänny mitää sen enämpää ku muukkaa.
Isäntä tiäs, ettei täs tuu unta silimähän, ku ei kellon ratasta löytyny, mutta siitä hualimatta se alakas kiipiä emännän taa sänkyhyn. Justihin ku soli purottamas ittiänsä makoolle, se kiliaasi ku tanotorvi ja tryykäs ylähä ja koitti prissata pairan häntäänsä niin ku siinolis koira ollu persustas kiinni. Siälä kulukaa se kellon ratas oli.
Uurmaakari oli maksanu potut pottuuna ja tällänny salaa sen ylimäärääsen rattahan isännän sänkyhyn, josta se tarttuu aksilan päästä isännän puohon kiinni.
Vaikka mä hyvin ymmärrän, kuinka kipiää se otti, niin sanon kumminki, että äikkistä.
maanantai
Eläviskuvis
Ensimmääsen kerran me pääsimmä elävihinkuvihin seurataloolle, ku osuuskaupan kokoukses näytettihin kuvia eri tehtahilta, johona tehtihin tulitikkuja, nauloja, suklaata, jauhoja ja mitä kaikkia siinä näytettihinkää. Yhyres paikas oli pantu filimi pyärimähän taapäin. Miehet käveli trappuja ylähäpäin takaperin jauhosäkki seliäs ja autot meni pakilla aharetta ylähä ja soukasta veräjästä aiva joenrantahan asti. Siinä kohoras meitä nauratti aiva vääräna. Kustu sanoo, että olis ny menny viä palan matkaa, niin olis kuskin persusta kastunu.
Muutamaa viikkoa myähemmin Kustu pääsi kattomahan elokuvaa, johonka nimi oli ”Ne 45 000”. Kustu oli pahalla päällä, ku se tuli siältä ja sanoo, että keuhkotautisista siinä vain puhuttihin. Ei ollu yhtää mukavaa, ei likillekää sellaasta ku osuuskaupan juhulis. Mulla oli oikeen hyvä olla, ku Kustu sanoo, ettei trenkää olla yhtää pahoollansa, vaikket pääsnykkää elävihin kuvihin.
Sitte yhyren kerran me menimmä oikeen kirkolle elävien kuvien teatterihin, ku siälä näytettihin saksalaasta filimiä. Sitä oli sanottu parahaksi eläväksikuvaksi, mitä kirkollakaa oli koskaa näytetty. Pääosas oli kuulemma sellaanen hupiosan näyttelijä, ettei suamalaasista oo mihinkää.
Kustun pyärällä me menimmä, ku ei mulla ollu omaa pyärää. Voorootellen viätihin toistansa jopparinlestalla. Kyllä solis ollukki liika raskasta yksin polokia, ku takaasin tulles oli viä vastatuuliki. Teerennevoolla meinas aiva viärä ojahan.
Esti oli sellaanen lisäkuva, joka oli kuvattu meren rannalla laskuveren aikana. Sitä me imehtelimmä, ku kuivaa maata tuli vähitellen näkyvihin ja merivesi meni takaasin sinne mistä soli tullukki. Siinä oli saatu kuvatuksi oikeen likiltä kaikenmoosia elukoota, jokka tuli näkyvihin, ku vesi pakeni pois. Oli näkinkenkiä ja monen sortin mönkijää. Kaikkiin eniten Kustua nauratti siinä, ku yks mato tunki ittiänsä maan alle. Se koukisti selekäänsä aina mukalle niin ku luakka ja joka kerta se meni vähä syvemmälle. Lopuuksi ei näkyny muuta ku reikä siinä sannas. Siinä Kustu hohotti aiva äänehensä niin, että siltä putos lakkiki penkin alle. Sitä sen piti konttia hakemahan, ku soli potkinu sen kauas toisen lavittan alle.
Sitte alakas se saksalaanen elokuva, johona oli monenmoista kommervenkkiä. Se mies oli juavuksis ja se keikkuu portahilla ja katon syriällä, muttei vain puronnu. Naisten kans se kiakkas sängys ja laattialla ja lopuuksi se kiärtyy maton sisälle rullalle, joka kannettihin kuurennen kerroksen parvekkeelle. Siälä sitä ruvettihin puristelemahan ja se mies putos alaha. Onneksi se sai kiinni kaitehesta ja siitä se tuli taas tikkoja ylähä. Kiakkaamista kesti aikansa ja lopuuksi se nukahti sängyn alle. Kaks naista nukkuu se yläpuolella olovas sängys, eikä ne muka tiänny ollenkaa, että sängyn alla ketää onkaa. Mies rupes hornaamahan siälä sängyn alla ja silloon naiset haki pranstakan kakluunin viärestä ja rupes konttimahan sängyn alle. Siältä ne tuli kaikki pois ja taas ne rupes kiakkaamahan sängys ja lopuuksi ne nukahti kaikki siihen samahan sänkyhyn, naiset pää tyynyllä ja mies jalakopääs. Toisen naisen varvas meni se miehen suuhun ja se luuli sitä tutiksi, ku se imi sitä sillä lailla.
Siihen se sitte lopuuksi jäi. Kaikkia en muistakkaa, mutta aiva vääränä mä sillä nauroon. Mä aina kattahrin vähä Kustua, mutta sitä ei naurattanu yhtää.
Takaasin tulles sitä kumminki nauratti, ku se muisti yht`äkkiä, kuinka se mato meni maan alle.
Muutamaa viikkoa myähemmin Kustu pääsi kattomahan elokuvaa, johonka nimi oli ”Ne 45 000”. Kustu oli pahalla päällä, ku se tuli siältä ja sanoo, että keuhkotautisista siinä vain puhuttihin. Ei ollu yhtää mukavaa, ei likillekää sellaasta ku osuuskaupan juhulis. Mulla oli oikeen hyvä olla, ku Kustu sanoo, ettei trenkää olla yhtää pahoollansa, vaikket pääsnykkää elävihin kuvihin.
Sitte yhyren kerran me menimmä oikeen kirkolle elävien kuvien teatterihin, ku siälä näytettihin saksalaasta filimiä. Sitä oli sanottu parahaksi eläväksikuvaksi, mitä kirkollakaa oli koskaa näytetty. Pääosas oli kuulemma sellaanen hupiosan näyttelijä, ettei suamalaasista oo mihinkää.
Kustun pyärällä me menimmä, ku ei mulla ollu omaa pyärää. Voorootellen viätihin toistansa jopparinlestalla. Kyllä solis ollukki liika raskasta yksin polokia, ku takaasin tulles oli viä vastatuuliki. Teerennevoolla meinas aiva viärä ojahan.
Esti oli sellaanen lisäkuva, joka oli kuvattu meren rannalla laskuveren aikana. Sitä me imehtelimmä, ku kuivaa maata tuli vähitellen näkyvihin ja merivesi meni takaasin sinne mistä soli tullukki. Siinä oli saatu kuvatuksi oikeen likiltä kaikenmoosia elukoota, jokka tuli näkyvihin, ku vesi pakeni pois. Oli näkinkenkiä ja monen sortin mönkijää. Kaikkiin eniten Kustua nauratti siinä, ku yks mato tunki ittiänsä maan alle. Se koukisti selekäänsä aina mukalle niin ku luakka ja joka kerta se meni vähä syvemmälle. Lopuuksi ei näkyny muuta ku reikä siinä sannas. Siinä Kustu hohotti aiva äänehensä niin, että siltä putos lakkiki penkin alle. Sitä sen piti konttia hakemahan, ku soli potkinu sen kauas toisen lavittan alle.
Sitte alakas se saksalaanen elokuva, johona oli monenmoista kommervenkkiä. Se mies oli juavuksis ja se keikkuu portahilla ja katon syriällä, muttei vain puronnu. Naisten kans se kiakkas sängys ja laattialla ja lopuuksi se kiärtyy maton sisälle rullalle, joka kannettihin kuurennen kerroksen parvekkeelle. Siälä sitä ruvettihin puristelemahan ja se mies putos alaha. Onneksi se sai kiinni kaitehesta ja siitä se tuli taas tikkoja ylähä. Kiakkaamista kesti aikansa ja lopuuksi se nukahti sängyn alle. Kaks naista nukkuu se yläpuolella olovas sängys, eikä ne muka tiänny ollenkaa, että sängyn alla ketää onkaa. Mies rupes hornaamahan siälä sängyn alla ja silloon naiset haki pranstakan kakluunin viärestä ja rupes konttimahan sängyn alle. Siältä ne tuli kaikki pois ja taas ne rupes kiakkaamahan sängys ja lopuuksi ne nukahti kaikki siihen samahan sänkyhyn, naiset pää tyynyllä ja mies jalakopääs. Toisen naisen varvas meni se miehen suuhun ja se luuli sitä tutiksi, ku se imi sitä sillä lailla.
Siihen se sitte lopuuksi jäi. Kaikkia en muistakkaa, mutta aiva vääränä mä sillä nauroon. Mä aina kattahrin vähä Kustua, mutta sitä ei naurattanu yhtää.
Takaasin tulles sitä kumminki nauratti, ku se muisti yht`äkkiä, kuinka se mato meni maan alle.
keskiviikko
Häjyt
