<$BlogRSDUrl$>

lauantaina

Murretesti 

Visakisan sivuilla voit testata murretietosi. Pekan pojalle tulokseksi 74 % !!
AddThis Social Bookmark Button

sunnuntaina

Silakas 

Ennen maailmas käytihin syksyllä aina silakas. Ehtooyästä lähärettihin hevoosella köröttelemähän Närpööhin päin ja aamulla varahin oltihin Nämppinääsis.

Mä pääsin kerran kans sinne, ku Kustu lähti isänsä kans silakkahan. Niillä oli Pekka niminen hevoonen, se sama jolla me Kustun kans ajelimma aitoohankia myärin. Soli vähä laiskanmoinen, muttei siitä ollut mitää vahinkoa, ku silakas oltihin. Meillä oli koko yä aikaa. Me nukuummaki Kalimosan nevalla pussikärryjen pohojalla heinien seas. Ne kärryt oli liniaarikärryt, muttei oikiat turkulaaset. Niis oli sellaanen pitkä perä ja istuun siinä nokalla.

Evähiä me aliettihin syärä jo Liirin notkos ja taas seuraavan kerran siinä kariapuarien kohoras. Sen tähäre se vissihin niin kovaa unettiki. Finnipyys me kumminki olimma jo valaveella, ku siinä juatettihin hevoosta ja jalooteltihin ittekki. Kyllä se Kustun isä koitti seliittää monehen mallihin ja monehen kertahan, mihinä kulloonki oltihin menos. Siinä meni sekaasinsa Pölit, Päkliirenit, Finnipyyt, Mustat luamat, Nääspyyt, Piolaharet ja muut sellaaset, mutta hyvis aijoos tultihin kalarantahan. Siälä oli latoja ja koppia ja verkkoja ja paattia mahorottoman palio. Muutamia hevoosia oli jo tullu ennen meitä. Noli kaikki otettu tampiista ja annettu heiniä etehen. Pekka sai pääpussillisen kauroja, joita se rouskutteli tytyvääsnä kärryjen tykönä.

Sitte yht`äkkiä alakas kuulua mereltä potpotus ja ensimmäänen kalapaatti oli tulos rantahan. Hetken päästä niitä alakas tulla peräkanaa ainaki kymmenen paattia. Ne ajoo platformun viärehen ja miehet alakas selevitellä esti verkkoja ja muita tarpehia pois siältä paatista, johonka pohojalla oli silakoota aiva sakiana. Siälä ne pomppii ja hohuutti. Sitte ne rupes niitä lappamahan koppahan, josta ne kaarettihin hurstisäkkihin, joita meirän kärryys oli ainaki puali tusinaa. Ei siinä kauan menny, ku meillä oli säkit täynnä silakoota. Sitte seleviteltihin maksuhommat. Kustun isä otti plakkaristansa ruattin kukkaron ja siältä se hyvin harvaksensa ja hartahasti otti paperirahat ja lantit hyvin tarkoon esille ja räknäs kalastajan kourahan. Kyllä me Kustun kans kattoomma silimät tapilla sitä hommaa. Kaikkeen eniten me imehtelimmä sitä, ettei niiren puheesta saanu mitää selevää. Emmollu juuri koskaa kuullu ruattin kiältä puhuttavan, mutta kyllä mä havaattin, että ne kalastajat ymmärti suamiaki, vaikkei ne sitä puhunu ollenkaa. Yks kysyy Kustulta, että onko sinä flikka eller poika. Kustu ei puhunu mitää, katteli vain housun pulttuja pitkin varpahisiinsa. Sitte se kysy Kustun isältä, että onko he kaksi sinun poikka, se koitti seliittää, että tämä on mun poika, mutta tua on krannista. Multa se kysyy,mikä sinä nimi on. Ku mä sanoon nimeni, se sanoo, että mun nimi on Gustaf ja tua poikka heter Karl eller Kalle.

Sitte pantihin Pekka aisoohin ja läherettihin ajamahan kotio päin. Nääspyys pirätettihin sen aikaa, että me käyymmä Kustun kans puaris ostamas nisua ja limunaatia. Hevoonen oli poomis kiinni, mutta Kustun isää ei näkyny mihinää. Sitte mä havaattin, ku se tuli yhyrestä puarista, johonka oven päällä luki Apotek. Sillä oli käres pullo, joka oli kääritty keltaasehen paperihin ja korkin päällä kruusattu paperihattu. Se näytti sitä meille ja sanoo, että siinä on piirtua, ku mä sain mennyellä viikolla tohtorilta risetin ja käyyn sen ny sitte hakemas. Se tälläs sen kärryyhin heinien sekahan niin tarkoon, ettei se mihinää krönköttehes olis menny rikki.

Niin tultihin taas tutulle tiälle ja pualen päivän aikoohin olimma kotona. Silakoosta purotettihin meille kaks säkkiä ja loput viätihin Kustun kotio.
AddThis Social Bookmark Button

This page is powered by Blogger. Isn't yours?