keskiviikkona
Nettimyyntiä ja muuta kaupantekoa
Kauppamiehiä ja -naisia on montaa sorttia. Nettimyyntiä on kuulemma enite. Meiränki luukkuhun tuloo viikos jouki sata eherokasta. Laatuja löytyy villahousuusta viakrahan. Meille on opetettu, että ei pirä joukaa pankkitilinsä numeroa luavuttaa. Monta pettymystä on tullu. Rahat on menny ja tavarat on jääny tulemata.
Uusin kauppamies on aluushousujen myyjä. Se soittaa mulle ja ilimoottaa olevansa aiva krannis ja on tuamas mulle paketin, joka sisältää kolomet aluushousut, justihin sun kokoa. Ne on aiva ilimaaset ja sulla on maharollisuus saara sellaanen paketti niin useen ku taharot. Lähetys- ja pakkauskulut peritähän. Uusi paketti tuloo joka kuukausi. Se tahtoo tulla ny heti tuamahan ensimmääsen paketin viiren minuutin päästä. Silloon mä vastaan, että moon yksin kotona ja ittekki justihin lähärös. ”Moon varannu sulle melekeen ilimaasen paketin, pualitusinaa eri färisiä. Piänen nimellisen hinnan voit antaa jos taharot”, luuris lirutellahan. ”Sitte kuukauren kulues saat postis kesäpöksyjä ja tosi halavalla, hinnasta sovitahan. Sun ei tarvitte pitää hualta sukistakaa. Ne tuloo automaattisesti niin kauan ku ilimootat, että ny piisaa.” Sellaasia siältä puhutahan. Sitte ne viälä sanoo, ettei nykyaikana kannata pyykkiä pestä, ku melekee ilimaaseksi tuarahan uuret vaatteet kotio. Ei oo mummukaa siihen nuarahan menny, vaikka voorootellen meille soitellahan.
Lehtikauppiahat on sitte luku sinänsä. Aluuksi luvatahan lähärättää ensimmäänen paketti, eikä maksa ku kaffipaketin hinnan. Sen jäläkehen ei sun trenkää tilata mitää lehtiä mualta. Syntymäpäivälahajaksi saa viälä sun nimikiriaamilla varustettuja nästyykiä puali tusinaa aiva ilimaaseksi, jos tilaat. Sitte se kysyy miehen nimiä ja lasten lukumäärää, poijat ja flikat eriksensä. Syntymäaijakki olis hyvä ilimoottaa ja miälellänsä etunimet kans, että tiäretähän lähärättää lahajapaketit aikanansa. Ne ei maksa sulle oikiastansa mitää, ku aatellahan niiren tavarooren kauppahinnat. Niin heleppoa se on kaupanteko meirän kans. Puhetta niiltä tuloo niin ku lampahalta papanoota tuahen käppyrälle.
Omahan sähköpostihini tuloo parikymmentä tarjousta joka päivä. Rantaroleksista viakrapakettihin ja siltä väliltä. Jos ollahan viikko pois, on postiluukkuni niin täynnä, ettei eres nimi- ja syntymäpäiväonnittelut maharu sisälle. Ne kaikki on tiätysti heleppo poistaa, mutta oma vaivansa siinäki on. Mulla on onneksi niin hyvä apulaanen, tua oma mummu, joka poistaa kaikki yhyrellä painalluksella. Kaikki on kumminki kunnos, jos et anna omia tunnuksiasi, et osoottehia etkä puhelinnumerootas, pankkitilin numerosta puhumatakkaa. Jos tarvittet viakraa tai muita lääkkeetä, osta reseptillä apteekista. Silloon pysyt itte kunnos. Viinaostokses sun kannattaa käyrä ostamas omasta monopoolikaupasta. Saatat kokea pettymyksiä, jos rupiat niitä tilaamahan. Sitte viälä jouki yksi neuvo: jos oot tullu petetyksi, ota heti yhteys poliisihin.
Ku tähän ikähän on päästy, niin melekeen on kaikkia, mitä tarvitahan. Jokahittella on kumminki oikeus yrittää myirä tavarootansa maharollisimman palio. Mainosplakaattia tuloo niin palio, että pari kertaa päiväs pitää postiloota tyhyjentää. Muutaman kerran postinkantaja on joutunu tuomahan tämänkin leheren ovelle, ku postiloota on pisinpartahin täynnä.
Heleppoa se elämä on, ei trenkää piaksunpohojia kuluttaa, ku netin kautta saa hoirettua kauppa-asiakki. Näin meille sanotahan. Uskokohon, joka tahtoo. Suurin osa kauppiahista on rehellisellä asialla, mutta joukkohon mahtuu kaikenmoisia.
Pohojapään Pekka
Uusin kauppamies on aluushousujen myyjä. Se soittaa mulle ja ilimoottaa olevansa aiva krannis ja on tuamas mulle paketin, joka sisältää kolomet aluushousut, justihin sun kokoa. Ne on aiva ilimaaset ja sulla on maharollisuus saara sellaanen paketti niin useen ku taharot. Lähetys- ja pakkauskulut peritähän. Uusi paketti tuloo joka kuukausi. Se tahtoo tulla ny heti tuamahan ensimmääsen paketin viiren minuutin päästä. Silloon mä vastaan, että moon yksin kotona ja ittekki justihin lähärös. ”Moon varannu sulle melekeen ilimaasen paketin, pualitusinaa eri färisiä. Piänen nimellisen hinnan voit antaa jos taharot”, luuris lirutellahan. ”Sitte kuukauren kulues saat postis kesäpöksyjä ja tosi halavalla, hinnasta sovitahan. Sun ei tarvitte pitää hualta sukistakaa. Ne tuloo automaattisesti niin kauan ku ilimootat, että ny piisaa.” Sellaasia siältä puhutahan. Sitte ne viälä sanoo, ettei nykyaikana kannata pyykkiä pestä, ku melekee ilimaaseksi tuarahan uuret vaatteet kotio. Ei oo mummukaa siihen nuarahan menny, vaikka voorootellen meille soitellahan.
Lehtikauppiahat on sitte luku sinänsä. Aluuksi luvatahan lähärättää ensimmäänen paketti, eikä maksa ku kaffipaketin hinnan. Sen jäläkehen ei sun trenkää tilata mitää lehtiä mualta. Syntymäpäivälahajaksi saa viälä sun nimikiriaamilla varustettuja nästyykiä puali tusinaa aiva ilimaaseksi, jos tilaat. Sitte se kysyy miehen nimiä ja lasten lukumäärää, poijat ja flikat eriksensä. Syntymäaijakki olis hyvä ilimoottaa ja miälellänsä etunimet kans, että tiäretähän lähärättää lahajapaketit aikanansa. Ne ei maksa sulle oikiastansa mitää, ku aatellahan niiren tavarooren kauppahinnat. Niin heleppoa se on kaupanteko meirän kans. Puhetta niiltä tuloo niin ku lampahalta papanoota tuahen käppyrälle.
Omahan sähköpostihini tuloo parikymmentä tarjousta joka päivä. Rantaroleksista viakrapakettihin ja siltä väliltä. Jos ollahan viikko pois, on postiluukkuni niin täynnä, ettei eres nimi- ja syntymäpäiväonnittelut maharu sisälle. Ne kaikki on tiätysti heleppo poistaa, mutta oma vaivansa siinäki on. Mulla on onneksi niin hyvä apulaanen, tua oma mummu, joka poistaa kaikki yhyrellä painalluksella. Kaikki on kumminki kunnos, jos et anna omia tunnuksiasi, et osoottehia etkä puhelinnumerootas, pankkitilin numerosta puhumatakkaa. Jos tarvittet viakraa tai muita lääkkeetä, osta reseptillä apteekista. Silloon pysyt itte kunnos. Viinaostokses sun kannattaa käyrä ostamas omasta monopoolikaupasta. Saatat kokea pettymyksiä, jos rupiat niitä tilaamahan. Sitte viälä jouki yksi neuvo: jos oot tullu petetyksi, ota heti yhteys poliisihin.
Ku tähän ikähän on päästy, niin melekeen on kaikkia, mitä tarvitahan. Jokahittella on kumminki oikeus yrittää myirä tavarootansa maharollisimman palio. Mainosplakaattia tuloo niin palio, että pari kertaa päiväs pitää postiloota tyhyjentää. Muutaman kerran postinkantaja on joutunu tuomahan tämänkin leheren ovelle, ku postiloota on pisinpartahin täynnä.
Heleppoa se elämä on, ei trenkää piaksunpohojia kuluttaa, ku netin kautta saa hoirettua kauppa-asiakki. Näin meille sanotahan. Uskokohon, joka tahtoo. Suurin osa kauppiahista on rehellisellä asialla, mutta joukkohon mahtuu kaikenmoisia.
Pohojapään Pekka
