perjantaina
Paukahroksia
Pekan pojalle oli lähetelty tämmösiä:
Kyllä tuo hullu on sitte pössöö.
Riski hiiri, sanoi Honkajoen flikka kun rotan näki.
Voi juutinan tähden tua tuloo flikkoja, eikä mulla ookkun yhyret housut.
Sill' on taas nuota kommunistin mielipiteitä sanoo, alatuvan Jussi kun hevoonen ei vetäny.
Hoh hoija jaa, ja kukahan munkin saa.
Äläkää ny, olokaa ny.
Kyllä tuo hullu on sitte pössöö.
Riski hiiri, sanoi Honkajoen flikka kun rotan näki.
Voi juutinan tähden tua tuloo flikkoja, eikä mulla ookkun yhyret housut.
Sill' on taas nuota kommunistin mielipiteitä sanoo, alatuvan Jussi kun hevoonen ei vetäny.
Hoh hoija jaa, ja kukahan munkin saa.
Äläkää ny, olokaa ny.
keskiviikkona
Kirkollisia asioita
Rahalla saa vaikka kirkos tapella, pruukas Lutviiki vainaa sanoa.
Kyllähän sitä jouki ennen luultihin, että rahalla on taivahallinen voima. Tuskin sillä kumminkaa kirkos tappeluoikeutta saatihin ennen eikä nykyaikanakaa. Raha-asioohin ottaa kantaa jesuiittamaanen sanonta ”ku raha kirstuhun kilahtaa, niin sialu taivaasehen vilahtaa”.
Isoos kirias kerrotahan, kuinka Jeesus istuu temppelis kattomas, ku kansa toi rahaa uhriarkkuhun. Joskus hän ajoo markinamiehiä pois sellaasesta paikasta, joka oli Herralle pyhitetty. Ristiretkien aikana lähärettihin sotimahan vääräuskoosia vastahan Pyhälle maalle, mihinä temppeliherrat joukkoonensa oli ammatiksensa sotimas. Keskuspaikkana oli silloonki kirkko eli Jerusalemin valtavan isoo ja komia temppeli. Uskonsotia on aina käyty, mutta tosisnansa valtaa ja rikkautta niiski oltihin hakemas.
Oulun suuri ja komia kirkko on arkkitehti Engelin suunnittelema. Samalla paikalla oli v. 1610 rakennettu piäni puukirkko. Se torettihin liika piäneksi ja purettihin pois. Sen tilalle tehtihin v. 1777 niin isoo kirkko, että melekeen kaikki Oulun asukkahat olis mahtunu sen sisälle yhtä aikaa. Oulun asukasluku oli silloon 2500 paikkeella. Se kirkko paloo v.1822 ja sen paikalle rakennettihin nykyynen kirkko, josta v. 1900 tuli tuamiokirkko, ku Oulun hiippakunta perustettihin.
Erityysesti oon kuullu kehuttavan tämän kirkon urkuja ja kelloja. Niiren soimiset on kuulemma niin komeeta, että niitä tullahan kuultelemahan erempääki. Kellojen äänet on suunniteltu niin, että virsi ”Nyt silmäni mä nostan…” voirahan veisata kellojen soinnin mukahan.
Mailmas on niin palio kirkkoja, ettei niiren lukua varmahan tiärä kukaa. Oulun tuamiokirkko on kumminki yksi parahasta päästä. Ulukomailla on joskus sattunu silimähän, ettei kirkkojen katolla oo ollenkaa ristiä niin ku meillä. Vain kukoon kuva tuuliviirinä.
”Nyt silimäni mä nostan” ja meen kattomahan ja kuultelemahan.
PEKAN SIVUPERSOONA
Kyllähän sitä jouki ennen luultihin, että rahalla on taivahallinen voima. Tuskin sillä kumminkaa kirkos tappeluoikeutta saatihin ennen eikä nykyaikanakaa. Raha-asioohin ottaa kantaa jesuiittamaanen sanonta ”ku raha kirstuhun kilahtaa, niin sialu taivaasehen vilahtaa”.
Isoos kirias kerrotahan, kuinka Jeesus istuu temppelis kattomas, ku kansa toi rahaa uhriarkkuhun. Joskus hän ajoo markinamiehiä pois sellaasesta paikasta, joka oli Herralle pyhitetty. Ristiretkien aikana lähärettihin sotimahan vääräuskoosia vastahan Pyhälle maalle, mihinä temppeliherrat joukkoonensa oli ammatiksensa sotimas. Keskuspaikkana oli silloonki kirkko eli Jerusalemin valtavan isoo ja komia temppeli. Uskonsotia on aina käyty, mutta tosisnansa valtaa ja rikkautta niiski oltihin hakemas.
Oulun suuri ja komia kirkko on arkkitehti Engelin suunnittelema. Samalla paikalla oli v. 1610 rakennettu piäni puukirkko. Se torettihin liika piäneksi ja purettihin pois. Sen tilalle tehtihin v. 1777 niin isoo kirkko, että melekeen kaikki Oulun asukkahat olis mahtunu sen sisälle yhtä aikaa. Oulun asukasluku oli silloon 2500 paikkeella. Se kirkko paloo v.1822 ja sen paikalle rakennettihin nykyynen kirkko, josta v. 1900 tuli tuamiokirkko, ku Oulun hiippakunta perustettihin.
Erityysesti oon kuullu kehuttavan tämän kirkon urkuja ja kelloja. Niiren soimiset on kuulemma niin komeeta, että niitä tullahan kuultelemahan erempääki. Kellojen äänet on suunniteltu niin, että virsi ”Nyt silmäni mä nostan…” voirahan veisata kellojen soinnin mukahan.
Mailmas on niin palio kirkkoja, ettei niiren lukua varmahan tiärä kukaa. Oulun tuamiokirkko on kumminki yksi parahasta päästä. Ulukomailla on joskus sattunu silimähän, ettei kirkkojen katolla oo ollenkaa ristiä niin ku meillä. Vain kukoon kuva tuuliviirinä.
”Nyt silimäni mä nostan” ja meen kattomahan ja kuultelemahan.
PEKAN SIVUPERSOONA
lauantaina
Moon meiltä ja muut on meirän krannista
Ei mulla oo mitää trossaamisen aihetta, vaikka oonki meiltä kotoosin. Sanon vain, että moon kirioottanu eteläpohojalaasella murtehella pakinakirian KIKKIVIAROOLLA. Siinä on vähä yli 100 pakinaa. Tällä sivulla on vähä maistiaasia.
Jos sulla ittelläs tai krannillas on tarves lukia niitä omalla kiälelläs, voin sen lähärättää.
Ei mitää kiirusta oo, ku vain toimit nopiaa! Muutama on viälä jäliellä.
Jos sulla ittelläs tai krannillas on tarves lukia niitä omalla kiälelläs, voin sen lähärättää.
Ei mitää kiirusta oo, ku vain toimit nopiaa! Muutama on viälä jäliellä.
torstaina
Eteläpohjalainen maisema
Pekan pojalle oli sähköpostin pohjalle kolahtanu tämmönen juttu. Tekijästä ei oo tietoa. Hauska ku mikä.
Parahin tapa aloottaa suuri seikkaalu lakeuksilla, on reissata suorahan Pohojam'maan syrämmehen, Seinäjoelle. Suosittelemma ajankohoraksi kesäkuun toista viikonloppua, jolloon koko kaupunki kuhisoo sakkia, jokka on tullu viettämään Suomen jytäävintä kansantapahtumaa, Provinssirokkia. Jonset oo viälä ruokaallu, kokemuksen nimis, käy ostamas Jerikon rilliltä tiettävästi maailman suurimmat makkaraperunat. Ku tuntuu, not oot kattelu kaupunkia piisaks asti, heitä kapsäkki selekähän ja lähäre lompsimahan kohti Ilimajokea. Jos sul on painirikoot följys, laita ne päälles nottet herätä raitilla liikaa huamiota. Ilimajokiset on kovaa laulukansaa. Suurin innoittaja taitaa olla se Koskenkorvalla sijaitteva teheras, mihinä valamistetahan juuri sitä mitä luulet. On kuultu puhuttavan jonkinmoosesta hanasta, mistä voi huitaasta kurkkuhunsa muutaman tipan janon yllättäes. Moisen härvelin ettiminen saattaa olla vaivansakki arvoosta, mutta rytmitä käyntis kumminki niin, että oot suurin piirtein mittumaarin tienoolla Kauhajoella ja Nummirockis.
Suurempiakin maailmantähtiä saattaa peljättää seikka, että esti pitää körötellä 50 kilometriä umpimettää, jonka keskeltä sitte löytyy 20 000 mustaks maalattua silimäparia. Nummijärven korpikarkelot on sijaintinsa lisäks myös käytöksen osalta hyvin mettäpöyröset, minkä vuoksi Kauhajokea voirahan kutsua hyvillä mielin Koomajoeksi pari viikkoa yättömän yän jäläkehen. Jos susta tutntuu notta oot viälä elävien kirijoos, lähäre seuraamahan Vaasahan viisaavia opastehia. Jurvas voit pysähtyä vaikka sorvaamahan pinnalavittoja tai kangaspuita mänttäämähän. Paikalliset rokokoomööpelit ja latoryijyt ovat myös kattomisen arvoosia.
Jurvan rajan takana häämöttää Suomen nauretuimman ja tunnetusti nuukimman heimon koti, jurvalaasten Ameriikka ja Suomen Skotlanti, Laihia. Paikalliset nähtävyyret, Pallotalo ja Kössin halli, kannattaa käyrä vilikaasemas het kättelys notta paikallisten ihimettelyyn jää enempi aikaa. Jos et halua eroottua joukosta, toimita asias kovahan äänehen ja käytä sanaa "yli". Se toimii superlatiivin yhteyres, ruottin jätte'n tavoon. Hyvällä tuurilla Alapään Nuorisoseuralla on limudisko, suosittelemma sitä. Alapäästä matka jatkuu kaupunkihin, joka on -ainakin kaupunkilaasten ittensä mielestä- stadimpi kuin stadi itte, eli Vaasahan. Maalaasten mielestä Vaasas on kivaa kaupat ja sukulaaset. Mutta om du går sinne mitt i kesä, finns du att Wasa är jättekiva stad. Katu-uskottavuuren bukstaavit: solomi kengänpaulas ja verä juluppi kiinni.
Jos kiinnostusta piisaa enempikin ruåttalaasta rannikkokulttuuria kohtahan, käy vilikaasemas Vöyrin hyppyrimäkiä; son osootus pohojalaasesta yritteliäisyyrestä. Ruottinkielisten omat suonikohjuvalssit voi pyörähtää illemmalla Karhuntassus. Pienempiki rantaruattalaanen humppaorkesteri kuulostaa livenä, siltä, kun soittaasivat kanjonin reunalla. Kokemus sekin. Kirkot on aina olleet irentiteetin kulumakiviä. Fyrrykyrölääset tajusivat vasta parin vuoren ilivaalun jäläkehen, että kirkos pitää olla torni. Fyrryhyrrä on muuten vähäkyröläästen ikioma hilavitkutin, jonka yksinkertaastettu käyttöohoje kuuluu: ploosaa niin kauan kunnes hyrrä pyörii.
Ylistarolaaset oli puolestaan kaukaa viisaita kun ne äkkäs suurentaa arkkiteherin kirkkopiirrustuksia pari metriä per seinä, saaraksensa komiamman herran huoneen. Jatkettaes Sinistä tietä itään, vastaan tuloo lapualaaset, nuo muruaskeittain körttipastilleja mussuttavat lakeuttakin tasaasemmat matonkutojat, joille ei oo ollu yhteiskunnallista tilausta sitten Lapuan Liikkeesehen. Paitsi eristysuskoosimmat voivat tulukita Jäätteenmäen suosion myäs lapualaasten kannatuksen kasvuna. Kirijoottajaryhymä ei saanu tietohonsa, mitä naapurikunnis tarkotetahan kehootuksella "älä oo ku Lapuan likat". Tiettävästi tällä on yhteyttä herättäjäseurojen jäläkeisehen hurmoksehen.
Vähänkään pohojalaasta kansanperinnettä tunteva saattaa tutista Härmän rajalla. Torellisures on kuitenkin niin, että härmälääset ja kauhavalaaset on oppinehet takomahan raurasta muutakin ku helapuukkoja. Mutta kyllä siellä viälä sen verran Rannanjärven veriperintö elää, notta Kauhavan Kantris saarahan joka perjantai jonkinmooset tupenkrapinat aikahan. Joten suosittelemma jotta otat puukoot joukkohon sielläpäin kulukiesnas. Viikoottainen tapahtuma Kauhavalla on, kun paikalliset, ja kauempaakin tullehet,viimmeesen päällee tälläätyt likat tuloovat toristamahan ilimasotakoulun pokien lähtyä viikonloppulomille. Jos näet asemalla myös verkkareihin sonnustautunehen äijän, son järviseutulaasia, joka on tullu Kauhavalle junaa kattomahan. Vihreäverkkarinen on Lappajärveltä. Lappajärvelääset on siinä mieles onnettomia seutukuntalaasia, ettei niil oo ikinä ollut ikinä menestyväääpesäpallojoukkuetta. Suurin voitto tyttömuistihin tuli 90- luvun aluus E-tyttöjen ottelus Lappajärvi- Vimpeli, jossa jäläkimmä änen otti turpihinsa 32- 2 ja syytti tappiosta tuomaria.
Kraaterin, jonka synnytti 77 miljoonaa vuotta sitten maahan syöksyny meteoriitti, reuna on parhaiten nähtävis naapurikunnas, Vimpelis. Niillä on sinivalakooset verkkarit. Lakeuden Leviksi kutsuttu hiihtokeskus kohuaa jopa 100 metrin korkeutehen ja on, ainaki vimpelä'ästen mielestä, lakeuren katto. Vaikka nuo pyöriän kirkon poijaat ei oo enää pitkähän aikahan lyöny pesäpallua palijoakaa polttolinijan yli, jaksaa ne alavarihinsa mahtaalla sillä, että heirän joesta voi saara pelin aikana haavihinsa pallon sijasta hauen. Tämä saattaa olla myös merkittävä syy huonohon pelillisehen menestyksehen. Kun oot kulukenu Hallan, Näljän ja Kuoleman sivukylien ohitte ja seisot aamun hilijaasimmilla tunneilla punaasis valoos, vierelläs keltasinisihin verkkareehin sonnustautunu AA:n kannattaja, tierät tullehes Alajärvelle. Niin urbaania kun elo siällä onki, harva pystyy vastustamahan etelämpää kuuluvaa halavan tavaran ja jälleen poikamieheksi paljastunehen (tarkista ny kumminki tämänhetkinen tilanne iltapäiväleheristä) rikkahan miehen kutsua.
Suomen suurin kyläkauppa Töysän Tuuris vetää väkiä bussilasteittain maakunta- ja maan rajojen takaa. Pohojalaasia tituleeratahan joskus suuruuren hulluuksi, mutta kauppias Vesa Keskinen on jotai vielä enemmän. Villin lännen kaavootusperiaate on lyöty velj. Keskisen kaavootusperiaatteella. Jos haluat ostaa halavalla, mee Keskiselle. Ainut ehto on se, että on pari tuntia jonotus aikaa. Notta pysyysimmä aikataulus, alamma sulukemahan ympyrää ja suuntaamma takaasi Seinäjoelle. Mutta esti pistäyrymmä Nurmoos. Nurmoo on siitä mielenkiintoonen, että pohojalaasten Nurmo- tietous on vähän hakuusas. Siitä ei kukaa tierä, paikallisia painiotteluuta lukuhun ottamata, oikiastansa yhtää mitää. Ku oot käyny, kerro miltä tuntu.
Se, miksi Seinäjoelle on niin kova kiirus, johtuu Suomen kuumimmasta ja intohimoosimmasta tapahtumasta, Tangomarkinoosta. Tangokatu on ku tehty haikaalua varte! Ku oot saanu pakattua kaiken mitä matkas varrella on iliman ruuvimeisseliä kätehen tarttunu, reissu on käyny totehen. Jos viälä muistat mihinä sun koto on, lähäre sinne ny. Vai onko käyny niin notta siinä latomeren äärellä, kesääsnä öinä, kuulit Lakeuren Kutsun?
Parahin tapa aloottaa suuri seikkaalu lakeuksilla, on reissata suorahan Pohojam'maan syrämmehen, Seinäjoelle. Suosittelemma ajankohoraksi kesäkuun toista viikonloppua, jolloon koko kaupunki kuhisoo sakkia, jokka on tullu viettämään Suomen jytäävintä kansantapahtumaa, Provinssirokkia. Jonset oo viälä ruokaallu, kokemuksen nimis, käy ostamas Jerikon rilliltä tiettävästi maailman suurimmat makkaraperunat. Ku tuntuu, not oot kattelu kaupunkia piisaks asti, heitä kapsäkki selekähän ja lähäre lompsimahan kohti Ilimajokea. Jos sul on painirikoot följys, laita ne päälles nottet herätä raitilla liikaa huamiota. Ilimajokiset on kovaa laulukansaa. Suurin innoittaja taitaa olla se Koskenkorvalla sijaitteva teheras, mihinä valamistetahan juuri sitä mitä luulet. On kuultu puhuttavan jonkinmoosesta hanasta, mistä voi huitaasta kurkkuhunsa muutaman tipan janon yllättäes. Moisen härvelin ettiminen saattaa olla vaivansakki arvoosta, mutta rytmitä käyntis kumminki niin, että oot suurin piirtein mittumaarin tienoolla Kauhajoella ja Nummirockis.
Suurempiakin maailmantähtiä saattaa peljättää seikka, että esti pitää körötellä 50 kilometriä umpimettää, jonka keskeltä sitte löytyy 20 000 mustaks maalattua silimäparia. Nummijärven korpikarkelot on sijaintinsa lisäks myös käytöksen osalta hyvin mettäpöyröset, minkä vuoksi Kauhajokea voirahan kutsua hyvillä mielin Koomajoeksi pari viikkoa yättömän yän jäläkehen. Jos susta tutntuu notta oot viälä elävien kirijoos, lähäre seuraamahan Vaasahan viisaavia opastehia. Jurvas voit pysähtyä vaikka sorvaamahan pinnalavittoja tai kangaspuita mänttäämähän. Paikalliset rokokoomööpelit ja latoryijyt ovat myös kattomisen arvoosia.
Jurvan rajan takana häämöttää Suomen nauretuimman ja tunnetusti nuukimman heimon koti, jurvalaasten Ameriikka ja Suomen Skotlanti, Laihia. Paikalliset nähtävyyret, Pallotalo ja Kössin halli, kannattaa käyrä vilikaasemas het kättelys notta paikallisten ihimettelyyn jää enempi aikaa. Jos et halua eroottua joukosta, toimita asias kovahan äänehen ja käytä sanaa "yli". Se toimii superlatiivin yhteyres, ruottin jätte'n tavoon. Hyvällä tuurilla Alapään Nuorisoseuralla on limudisko, suosittelemma sitä. Alapäästä matka jatkuu kaupunkihin, joka on -ainakin kaupunkilaasten ittensä mielestä- stadimpi kuin stadi itte, eli Vaasahan. Maalaasten mielestä Vaasas on kivaa kaupat ja sukulaaset. Mutta om du går sinne mitt i kesä, finns du att Wasa är jättekiva stad. Katu-uskottavuuren bukstaavit: solomi kengänpaulas ja verä juluppi kiinni.
Jos kiinnostusta piisaa enempikin ruåttalaasta rannikkokulttuuria kohtahan, käy vilikaasemas Vöyrin hyppyrimäkiä; son osootus pohojalaasesta yritteliäisyyrestä. Ruottinkielisten omat suonikohjuvalssit voi pyörähtää illemmalla Karhuntassus. Pienempiki rantaruattalaanen humppaorkesteri kuulostaa livenä, siltä, kun soittaasivat kanjonin reunalla. Kokemus sekin. Kirkot on aina olleet irentiteetin kulumakiviä. Fyrrykyrölääset tajusivat vasta parin vuoren ilivaalun jäläkehen, että kirkos pitää olla torni. Fyrryhyrrä on muuten vähäkyröläästen ikioma hilavitkutin, jonka yksinkertaastettu käyttöohoje kuuluu: ploosaa niin kauan kunnes hyrrä pyörii.
Ylistarolaaset oli puolestaan kaukaa viisaita kun ne äkkäs suurentaa arkkiteherin kirkkopiirrustuksia pari metriä per seinä, saaraksensa komiamman herran huoneen. Jatkettaes Sinistä tietä itään, vastaan tuloo lapualaaset, nuo muruaskeittain körttipastilleja mussuttavat lakeuttakin tasaasemmat matonkutojat, joille ei oo ollu yhteiskunnallista tilausta sitten Lapuan Liikkeesehen. Paitsi eristysuskoosimmat voivat tulukita Jäätteenmäen suosion myäs lapualaasten kannatuksen kasvuna. Kirijoottajaryhymä ei saanu tietohonsa, mitä naapurikunnis tarkotetahan kehootuksella "älä oo ku Lapuan likat". Tiettävästi tällä on yhteyttä herättäjäseurojen jäläkeisehen hurmoksehen.
Vähänkään pohojalaasta kansanperinnettä tunteva saattaa tutista Härmän rajalla. Torellisures on kuitenkin niin, että härmälääset ja kauhavalaaset on oppinehet takomahan raurasta muutakin ku helapuukkoja. Mutta kyllä siellä viälä sen verran Rannanjärven veriperintö elää, notta Kauhavan Kantris saarahan joka perjantai jonkinmooset tupenkrapinat aikahan. Joten suosittelemma jotta otat puukoot joukkohon sielläpäin kulukiesnas. Viikoottainen tapahtuma Kauhavalla on, kun paikalliset, ja kauempaakin tullehet,viimmeesen päällee tälläätyt likat tuloovat toristamahan ilimasotakoulun pokien lähtyä viikonloppulomille. Jos näet asemalla myös verkkareihin sonnustautunehen äijän, son järviseutulaasia, joka on tullu Kauhavalle junaa kattomahan. Vihreäverkkarinen on Lappajärveltä. Lappajärvelääset on siinä mieles onnettomia seutukuntalaasia, ettei niil oo ikinä ollut ikinä menestyväääpesäpallojoukkuetta. Suurin voitto tyttömuistihin tuli 90- luvun aluus E-tyttöjen ottelus Lappajärvi- Vimpeli, jossa jäläkimmä änen otti turpihinsa 32- 2 ja syytti tappiosta tuomaria.
Kraaterin, jonka synnytti 77 miljoonaa vuotta sitten maahan syöksyny meteoriitti, reuna on parhaiten nähtävis naapurikunnas, Vimpelis. Niillä on sinivalakooset verkkarit. Lakeuden Leviksi kutsuttu hiihtokeskus kohuaa jopa 100 metrin korkeutehen ja on, ainaki vimpelä'ästen mielestä, lakeuren katto. Vaikka nuo pyöriän kirkon poijaat ei oo enää pitkähän aikahan lyöny pesäpallua palijoakaa polttolinijan yli, jaksaa ne alavarihinsa mahtaalla sillä, että heirän joesta voi saara pelin aikana haavihinsa pallon sijasta hauen. Tämä saattaa olla myös merkittävä syy huonohon pelillisehen menestyksehen. Kun oot kulukenu Hallan, Näljän ja Kuoleman sivukylien ohitte ja seisot aamun hilijaasimmilla tunneilla punaasis valoos, vierelläs keltasinisihin verkkareehin sonnustautunu AA:n kannattaja, tierät tullehes Alajärvelle. Niin urbaania kun elo siällä onki, harva pystyy vastustamahan etelämpää kuuluvaa halavan tavaran ja jälleen poikamieheksi paljastunehen (tarkista ny kumminki tämänhetkinen tilanne iltapäiväleheristä) rikkahan miehen kutsua.
Suomen suurin kyläkauppa Töysän Tuuris vetää väkiä bussilasteittain maakunta- ja maan rajojen takaa. Pohojalaasia tituleeratahan joskus suuruuren hulluuksi, mutta kauppias Vesa Keskinen on jotai vielä enemmän. Villin lännen kaavootusperiaate on lyöty velj. Keskisen kaavootusperiaatteella. Jos haluat ostaa halavalla, mee Keskiselle. Ainut ehto on se, että on pari tuntia jonotus aikaa. Notta pysyysimmä aikataulus, alamma sulukemahan ympyrää ja suuntaamma takaasi Seinäjoelle. Mutta esti pistäyrymmä Nurmoos. Nurmoo on siitä mielenkiintoonen, että pohojalaasten Nurmo- tietous on vähän hakuusas. Siitä ei kukaa tierä, paikallisia painiotteluuta lukuhun ottamata, oikiastansa yhtää mitää. Ku oot käyny, kerro miltä tuntu.
Se, miksi Seinäjoelle on niin kova kiirus, johtuu Suomen kuumimmasta ja intohimoosimmasta tapahtumasta, Tangomarkinoosta. Tangokatu on ku tehty haikaalua varte! Ku oot saanu pakattua kaiken mitä matkas varrella on iliman ruuvimeisseliä kätehen tarttunu, reissu on käyny totehen. Jos viälä muistat mihinä sun koto on, lähäre sinne ny. Vai onko käyny niin notta siinä latomeren äärellä, kesääsnä öinä, kuulit Lakeuren Kutsun?