lauantaina
Moon meiltä ja muut on meirän krannista
Ei mulla oo mitää trossaamisen aihetta, vaikka oonki meiltä kotoosin. Sanon vain, että moon kirioottanu eteläpohojalaasella murtehella pakinakirian KIKKIVIAROOLLA. Siinä on vähä yli 100 pakinaa. Jos sulla ittelläs tai krannillas on tarves lukia niitä omalla kiälelläs, voin sen lähärättää. Klikkaa tästä niin pääset tilaamahan.
tiistaina
Pääsiäänen
Rippikoulukaverini on tutkaallu palio ennusmerkkiä ja uskomuksia, mikkä kuuluu pääsiääsen aikoohin. Son keväänen juhula erityysesti uskonnollises miäles, niin ku jokahinen tiätää. Ennen mailmas soli muutaki, johonka kuuluu palio ennusmerkkiä ja uskomuksia. Pääsiääsen ilimoja kattottihin hyvinki tarkoon, koska niiren mukahan pääteltihin, mihinkä moisia säitä saarahan kesän aikana. Erityysesti vuarentulihit oli niin tärkeetä, että niille toivottihin hyviä kasvuilimoja ja hyvää karian onnia kans. Lehemät oli suurelta osin kevätpoikivia ja ummes pitkän talaven aikana.
Ruattalaaset ristiretkelääset toi viimme vuasituhannen aluus suamalaasille uuret opit. Kansaa pakotettihin luapumahan pakanallisista tavoostansa, muttei sellaasista heti päästy pakkokastamisillakaa. Viä nykki johonaki päin poltetahan pääsiääsvalakioota ja trullit on liikkeellä, vaikkei ne enää tee pahojansa sillä lailla ku ennen mailmas. Ny syärähän maalattuja munia, lampahanlihaa ja mämmiäki jokku syöö. Useemmat ei muista juhulan kirkollista merkitystä paliokaa.
Tällääsiä tiatoja rippikoulukaverini mulle toimitteli vähä ennen, ku soli lähärös taas kerran Välimeren rannalle kattomahan roomalaaskatolisten pääsiääsen meininkiä. Erityysesti se kehuu isoja kulukueeta, jokka kiärtelöö pitkin katuja. Kirkosta ne lähtöö ja sinne tullahan takaasin. Joukon eres kannetahan krusifiksiä, joka tuarahan kirkkohon takaasin samahan paikkahan, mistä soli laihnattu joukkohon. Mulle pirettihin pitkät esitelmät, kuinka siälä on monenmoista näkemistä ja kuulemista, erityysesti pääsiääsen aikana. Sain sellaasen käsityksen, että siälä otetahan asiat toren kannalta. Tuntuu siltä, että sikälääset ottaa paastonsakki tosisnansa. Se on alakanu laskiaasena ja päättyy varahin pääsiääspäivän aamuna. Sitte syärähän lampahanlihaa ja muita herkkuja, riamu raikaa ja kirkonkellot moikaa eikä riamulla riamulla oo rajoja. Kukaa ei oo enää kipiä eikä näläkäänen.
Mä kysääsin rippikoulukaverilta, onko se itte oppinu niille tavoolle. Se kattahti mua ku lehemä uutta veräjää ja sanoo, että ”moon luteerilaanen”! Sitte se toimitti, että on monet suamalaasekki kääntyny katollisehen uskohon, niin ku esimerkiksi tunnettu pilapiirtäjä, joka kumminki oli joskus sanonu, että uurella Lallilla olis viäki töitä. En tiärä sitte, mitä se sillä tarkootti.
Kapsäkkiänsä heilutellen se lähti pääsiääsmatkallensa ja varootteli, ettei munkaa pirä syärä liikaa mämmiä. Siitä kuulemma tuloo heleposti fliturille. Ruakottomia huutelemisia mun miälestäni!
Toivottelin kumminki sillekki hyvää pääsiäästä. Sitä samaa toivotamma vaimooseni kans ynnä ja yhtenä sullekki!
PEKAN SIVUPERSOONA
Ruattalaaset ristiretkelääset toi viimme vuasituhannen aluus suamalaasille uuret opit. Kansaa pakotettihin luapumahan pakanallisista tavoostansa, muttei sellaasista heti päästy pakkokastamisillakaa. Viä nykki johonaki päin poltetahan pääsiääsvalakioota ja trullit on liikkeellä, vaikkei ne enää tee pahojansa sillä lailla ku ennen mailmas. Ny syärähän maalattuja munia, lampahanlihaa ja mämmiäki jokku syöö. Useemmat ei muista juhulan kirkollista merkitystä paliokaa.
Tällääsiä tiatoja rippikoulukaverini mulle toimitteli vähä ennen, ku soli lähärös taas kerran Välimeren rannalle kattomahan roomalaaskatolisten pääsiääsen meininkiä. Erityysesti se kehuu isoja kulukueeta, jokka kiärtelöö pitkin katuja. Kirkosta ne lähtöö ja sinne tullahan takaasin. Joukon eres kannetahan krusifiksiä, joka tuarahan kirkkohon takaasin samahan paikkahan, mistä soli laihnattu joukkohon. Mulle pirettihin pitkät esitelmät, kuinka siälä on monenmoista näkemistä ja kuulemista, erityysesti pääsiääsen aikana. Sain sellaasen käsityksen, että siälä otetahan asiat toren kannalta. Tuntuu siltä, että sikälääset ottaa paastonsakki tosisnansa. Se on alakanu laskiaasena ja päättyy varahin pääsiääspäivän aamuna. Sitte syärähän lampahanlihaa ja muita herkkuja, riamu raikaa ja kirkonkellot moikaa eikä riamulla riamulla oo rajoja. Kukaa ei oo enää kipiä eikä näläkäänen.
Mä kysääsin rippikoulukaverilta, onko se itte oppinu niille tavoolle. Se kattahti mua ku lehemä uutta veräjää ja sanoo, että ”moon luteerilaanen”! Sitte se toimitti, että on monet suamalaasekki kääntyny katollisehen uskohon, niin ku esimerkiksi tunnettu pilapiirtäjä, joka kumminki oli joskus sanonu, että uurella Lallilla olis viäki töitä. En tiärä sitte, mitä se sillä tarkootti.
Kapsäkkiänsä heilutellen se lähti pääsiääsmatkallensa ja varootteli, ettei munkaa pirä syärä liikaa mämmiä. Siitä kuulemma tuloo heleposti fliturille. Ruakottomia huutelemisia mun miälestäni!
Toivottelin kumminki sillekki hyvää pääsiäästä. Sitä samaa toivotamma vaimooseni kans ynnä ja yhtenä sullekki!
PEKAN SIVUPERSOONA